… sydänvaivaiselle sopivassa eli Ristipistomaraton-muodossa. En sitten malttanut pitää näppejäni erossa Teresa Wenzlerin The Fortunate Travelerista, vaan olen sitä tässä pikkuhiljaa aloitellut. Eilisillan pistelytuolos on kyllä varsin vaatimaton:
Heti alkuun huomasin myös, että minulta puuttuu pari ihan kriittistä lankaväriä, joten pitänee laittaa taas täydennystilausta menemään. Kardinaalinkin täydennyslanka on edelleen saamatta, eli sikäli on se pistelyprojekti pysähdyksissä myös.
Enpä ole pitkään aikaan tullut kertoneeksi, mitä olen lueskellut. Tuossa kirjastokassia pakatessa nappasin kuvan näistä:
Hänen varjonsa tarina on ihana ja surullinen ja outo kirja; ehdottomasti lukemisen arvoinen. Sen jälkeen tartuin Agatha Christieen, normaaliuden toivossa vissiin. Neiti Lemon erehtyy -kirjaa en ollutkaan – muistaakseni – ennen lukenut, ja se on taattua Poirot-laatua; lopullinen ratkaisu säästyy ihan loppuun, ja on mahdollisimman monimutkainen, tietysti :).
Coraline varjojen talossa tuli joulun seutuvilla animaationa tv:stä. Lapset sen silloin katsoivat, mutta itse en oikein kunnolla ehtinyt sen ääreen rauhoittua, oli silloin ruuanlaittopuuhat tai jotain… Niinpä nappasin kirjan kirjaston hyllyltä, ja on se kyllä hyytävä, niin kirjana kuin animaationakin. Juuri passelia iltalukemista meikäläiselle, ansioituneelle painajaisunien näkijälle.
Kirjastoautoon on varattuna taas kassillinen fantasiaa ihan vaan minua varten (nuori polvi on ne kirjat jo aikapäivää sitten lukenut) – kivaa :). Jälleen kerran iloitsen siitä, että meillä täällä Suomessa on niin mainio kirjastolaitos! Vaikka kirjastoauto poikkeaa täällä meillä maalla vain joka toinen viikko, voi sinne tehdä etukäteisvaraukset kätevästi netissä, ja Pirkanmaan kirjastojen valikoima on ihan kiitettävä. Täytyisi varmaan välillä neuloa pistelyn sijasta, niin voisi lukea enemmän. Pistely kun ei minulta kirjan ääressä oikein suju. Tv ja radio ovat parempia pistelykavereita. (Mutta on niin kivaa, kun Vielä virtaa tulee taas! Nauhoitan, kun muistan, ja katsellaan lasten kanssa ehtoommalla. Compo on koko perheen suosikkihahmo – ja Sydämen asialla -sarjan Greengrass on toinen.)
Oletpas taas aikamoisen pistelyurakan aloittanut, hieno työ työ tuloillaan!
Iso ja ihana on malli ja paljon olet saanut pisteltyä!
Kirjastot on kyllä ihan mahtava juttu. Miten vaivattomasti saa varattua itselleen lukemista netin kautta vaikka heti kun bongaa jonkun kivan kirjan jostain. Meilläkin on tuossa ”kylällä” kodikas lähikirjasto (ainakin vielä, toivottavasti pysyy) ja sieltä on mukava kauppareissulla käydä hakemassa kirjat.
Oijoi, mun pitää nyt äkkiä saada tuo Guardian valmiiksi, niin pääsen jatkamaan Travelleria. Taidan tosiaan olla jo jäljessä…
Tuo Hänen varjonsa tarina oli erilainen ja aika ihana kirja, tykkäsin siitä kovasti.
Tuota mallia ei voi olla ihastelematta. Reunuksista tulee tosi kauniit. Mun tekisi mieli pistellä heti nuo tekstit tuosta. 🙂
Upea uusi aloitus!
Tosi upea uusi työ!
Kaunista alkua. Greengrass on minunkin mielestä huippu :-). Unohtamatta Alfred-vinttikoiramix’iä.
Päivitysilmoitus: Hyvää ystävänpäivää! « Outi Pinsiöstä