Kiitos joulun lahjoista

Joulunpyhät vierähtivät nopsasti, mutta joulunaika kestää toki loppiaiseen, joten en ole pitänyt joululahjapäivityksilläkään kiirettä. Mutta nyt on niiden aika. Nyt seuraa kuvia, joita kannattaa ilman muuta klikkailla suuremmiksi!

Pitkin adventtiaikaa olen esitellyt Ressun ja minun goottihenkistä adventtikalenterivaihtoa.

Ressu oli laittanut kalenteriin paketin, jonka sai avata, kun siltä tuntui. Minusta siltä tuntui jouluaaton aattona, joten silloin sitten…:
Voi, mitä paketista pomppasikaan (ei mönkinyt 😉 ) – komeat helmiaskarrellut hämis ja sudenkorento, sekä kaunista kirsikkakangasta. Hämähäkki teki minuun niin suuren vaikutuksen, että ripustin sen kuuseen killumaan. Sudenkorento lentelee toistaiseksi olohuoneen ikkunassa. Kiitos, Ressu!

Jouluaaton paketista sain avata Ressun ompeleman juhlavan käsilaukun, jonka kylkeä koristaa pistelty korsetti:
Todella kaunis! Upeita kankaita, kaunis muotoilu ja mustan rinnalla ihanasti syvää lilaa!

Minä pistelin Ressun aattopakettiin rasian kannen. Kun kannen teksti lupaa kakkua, pistelin mukaan (DMC:n Glow in the Dark -langalla) ”Poison”-muffinssin, joka sopinee neulatyynyksi.
Pakkasin rasiaan hiukan muitakin herkkuja – kallokarkkeja, kallopitsiä, koristehärpäkkeitä, Ninan lankoja:
Langat ovat teemaa myöten 😉 :
Tämmöisen killuttimen ostin itsellenikin syksyllä, hieman eri värisenä tosin. Minusta aika makee karnevaalitunnelma tuossa:
Goottivaihto oli kyllä mainio idea! Oli hurjan hauska keksiä teemaan sopivia juttuja. Ei uskoisikaan, miten moni asia siihen sopii, varsinkin, kun venyttää vähän rajoja 🙂

Joulun Miljoonalaatikkovaihto Kirsin kanssa on aina jännittävää! Vaihdon ideahan on, että molemmat osallistujat pakkaavat samankokoisen laatikon täyteen ristipistoiluun yms. liittyvää tavaraa, ja löytöjen tekeminen sekä laatikkoa kootessa että omaa lahjaansa jouluna avatessa on kertakaikkiaan mahtavaa! Tänä vuonna yhteinen teemamme oli kirjat/kirjallisuus/kirjasto.

Kirsi oli pistellyt ja ommellut minulle ihanan kirjastokassin, jonka raikkaat värit toivat kummasti mieleen kevään. Pistely sopii todellakin täydellisesti kirja-aiheiseen viimeistelykankaaseen. Tukevan tuntuinen kassi: kyllä kelpaa sen kanssa poiketa kirjastoautolla. Ja miten mainio idea onkaan tuo kirjapäiväkirja, johon saa listata suosikkikirjansa! Itse asiassa tytär kertoikin heti tarvitsevansa myös tuollaisen, eli taidan kaivata Kirsiltä vinkkiä, mistä tuollaisen löytää. Pistelty kaunis kansi tietysti kruunaa kirjan, ja tekee siitä ”salonkikelpoisen”. Niin söpöinen on myös tuo koristetyyny pisteltyine, kirjaa lukevine pikkuenkeleineen!
Ja voi, mitä kaikkia ihanuuksia Kirsi olikaan keksinyt pakata pistelyiden lisukkeiksi! Joan Elliottin kirja oli varsinainen tärppi, sillä se on niitä harvoja kyseisen suunnittelijan kirjoja, joita minulla ei entuudestaan ollut. Erityisesti kirjan aasialaismallit ovat ihastuttavia. Askartelukirja on mukavaa selailtavaa, ja ilman muuta sieltä löytyy sovellettavaa – minultahan ei nurkkiin kertyneitä pikkutavaroita puutu 😀 P.G. Wodehouse on lempikirjailijoitani. Olen lukenut hänen kirjoistaan kaikki, mitä kirjastosta löytyy. Neitonen ahdingossa on tuttu kirja sekin, mutta puuttui vielä omasta hyllystäni, joten se on erinomainen lahja! Ristipistomallit ovat ihania kaikki, kivasti erilaisia keskenään, ja kaikki myös mukavasti sovellettavissa erilaisiin tarkoituksiin. Kelttihenkinen lohikäärme on tehtävien mallien listalla hyvinkin kärkipäässä, mainioine teksteineen (”Here there be Monsters”).
Kollaasin alakuvassa näet mm. ihania kankaita viimeistelyyn ja pistelyyn. Molemmissa pistelykankaissa on todella hyvä kosketustuntuma ja värit ovat kauniin pehmeät. Nuo vintage-tyyliset nukkekotikankaat ovat muuten vietävän kauniita! – Kollaasin oikean yläkulman kuvassa näet suloisen, pienen pistellyn koristeen ja muuta paketin sisältämää mukavaa ja nättiä pikkutavaraa (peuranauhaa, Sherlock Holmes -kirjakitti nukkikseen, postimerkinmuotoisia tarroja, pistelyvalmis kirjanmerkki, kauniinvärisiä kookosnappeja).

Minun lahjani Kirsille sisälsi seuraavat itsetehdyt osat: Taulun malli on peräisin vintage-henkisestä pistelykirjasta, jossa on ”aapiskirjan sivu” jokaiselle aakkoselle. Pistelin ”H”:n, niinkuin Huttunen 🙂 (Kieltämättä pöllön ja siilin läsnäolo, lukeva tyttö ja jouluinen puunoksa tuntuivat vähintäänkin johdatukselta tämän mallin pistelyyn juuri Kirsiä varten.) Neocraftin suurta kirjaa lukevan pikkuisen ukon pistelin ja viimeistelin koristetyynyksi. Kolmanneksi pistelyksi tein kirjaa lukevan kisun, jonka viimeistelin aakkosnauhan kanssa kirjanmerkiksi. Pakkasin pakettiin myös metallisen kirjanmerkin ja käsityösakset, joihin pujottelin helminauhakoristeet. (Huom., haikarasaksilla on omat eväät, eli kala, mukana.) Ja mitäpä muuta Kirsille paketoin? Barbara Anan pistelymallin, joka itselläni on vielä aloittamatta, mutta pistelylistan kärkipäässä. Minuun vetoaa mallin hauska Shakespeare-sitaatti (”I like this place and willingly could waste my time in it”). Mallin kaveriksi sopi mielestäni samanhenkisesti rento Dimensionsin Daydreams-kitti. Oravakirjanmerkki (koska Kirsi tykkää laillani metsän pikku asukeista), Christmas Carolers -kitti (koska on joulu, ja koska laulukirjakin on kirja), muutamaa kivaa pistelykangasta ja lankaa, tukeva kirjakassi, lahjapussukka, Topeliuksen kuva vaikka nukkiksen seinälle, kirjanmerkkejä, Beatrix Potter -rintanappi, Beatrix Potter -ja Jane Austen -kortteja, kirja elokuvien lemmenpareista (kannessa muuten Rakastunut Shakespeare) ja höpsö kissapiirroskirja:
Ja monenmoisia kirjallisuuteen tavalla tai toisella liittyviä kankaita, sekä pitsikoristeita, nappeja ja pikkuhärpäkkeitä:
Kirsi kysyi, mitä ovat nuo pari kangaslajitelmaa, jotka oli pakattu käärön muotoon. Ne ovat Tim Holtzin suunnittelemaa sarjaa. Pidän kovasti Tim Holtzin askartelutarvikkeista, joten ilahduin syksyllä, kun löysin noita vintage-kuoseja myös kankaina. Itsellänikin on tarkoitus niistä ommella jotain kivaa, kunhan ehdin 🙂

Tyttäreni toivoi muutamaa itsetehtyä lahjaa. Virkkasin hänelle pääkallohuivin Ninan värjäämästä silkki/villalangasta ja neuloin kämmekkäät valepalmikoilla tytön itse messuilta valitsemasta langasta:
Lisäksi kokosin hänelle parit korvakorut, pääkallo- ja siipiaiheiset:
Toipa joulupukki minulle yhtä jos toista muutakin kivaa, noiden niin tärkeiden ristipistovaihtojen lisäksi. Isännältä sain toiveideni mukaisen vihreän yöpaidan ja samansävyisen pussukan, tytär antoi makuni mukaiset rintakorun ja huivikorun. Tuo valtava kirjavalikoima on ”oma lahjani itselle”, vähän hemmottelulukemista joulunpyhille ja niiden jälkeenkin:
Joulunpyhinä ehdin pikkuisen neulaakin heilutella. Pistelin Cross Stitcher -lehden mukana tulleesta tarvikepakkauksesta muutaman metsäneläimen, jotka taidan viimeistellä pussukaksi tai penaaliksi:
Jouluhan ei tosiaankaan vielä ole ohi. Kuusikin saa olla sisällä vanhaan Nuutinpäivään, jos vain jaksaa piikkejään ja koristeita kantaa 🙂

Advertisement

Kolmannen adventin ehtoota

Jo kolmas adventti – kylläpä joulunalusaika rientää!

Tänään heräsin jo aamulla aikaisin ”tonttuilemaan” yhtä joululahjaa. Ja päivällä kiepuimme pari tuntia jouluostoksilla. Hyötylahjoja tänä jouluna, kuten aina – syötävää, päällepantavaa ja luettavaa.

Ressun antamasta joulukalenteripaketista avautui kauniisti verhoillulle foam-tyyppiselle levylle laskeutunut tummien, kirjosiipisten perhosten trio:
Ressu löysi minun kokoamastani adventtipaketista velhokynttilänjalan, pitsikallon ja -perhosen (herponen siis täälläkin 🙂 ) sekä amigurumi-morsiusparin. Sulhanen löysi morsiamensa lohikäärmerasiasta – eikös ole romanttista?
Mallit virkkaamiini amigurumeihin löytyvät Karmivan suloiset amigurumit -kirjasta. Tässä morsiuspari kuvattuna vielä meillä asuessaan, terijoensalavaan ripustettuina. Käyvät siis myös kuusenkoristeiksi 🙂
Mis sie tarviit synkeetä kirjaa, tässä siul olis sellainen:
Hienosti kirjoitettu kuvaus mieleltään hajoavasta ihmisestä, mutta surullinen, surullinen… Mutta hienosti kirjoitettu! Seuraavaksi pitää lukea jotain kevyempää – murhamysteeriä, ehkä? 😉

Terveisiä ristipistotapaamisesta :)

Eilen me pistelijät saimme viettää mukavan päivän Katrin viihtyisässä kodissa. Olipas hauska päästä ihailemaan Katrin upeita töitä (ennen muuta niitä Chatelaineja – ja pikkupikkupistoin pisteltyjä Teresa Wentzlerin Nooan arkin eläimiä) ja penkomaan hyvinjärjestettyjä ristipistovarastoja.

Vein emännänlahjaksi pistelyin koristelemani rasian, jonka pöllömalli on jostain taannoisesta englantilaisesta pistelylehdestä. (Pohjustin rasian sisäpohjan sinisellä askarteluhuovalla, joka toi mieleeni Doctor Whon Tardiksen. Yritin miettiä kylkiäisiksi jotain teemaan kauttarantain sopivaa. Toinen riipus on ”Home Sweet Home” -kyltti, toinen ”Angels watching over me”, jolle Dr Who -fanit osannevat antaa ihan omanlaisensa merkityksen…)

Tytär leipoi – Katrin tilauksesta – viemisiksi juustokakun (pohja gluteenittomia suklaatäytekeksejä, välissä appelsiininkuoriraastetta, appelsiinituorejuustoa ja valkosuklaata, kiille appelsiinimehusta, myös suklaalehdet tytön itse tekemiä.)

Sari vietti viime kuussa synttäreitään, ja sovimme, että annan synttärilahjavaihdon eilisessä tapaamisessa. Ompelin Sarille käsilaukun, jonka läppään pistelin lintumallin Mango Pratique -sarjan kirjan ohjeella, linnun silmät ovat lasihelmiä. Lisäksi virkkasin koristeita ThreadWorksin Autumn-sävyisellä langalla. Kukkien keskustat ovat ommeltavia strasseja. Laukun sisään ompelin pitsivetoketjulla suljettavan taskun. Laukun läppä pysyy kiinni tarranauhalla.

Pakettiin lisukkeiksi ristipisto-ohjeita (”Pinkit pussukat” – meni vähän huumorin puolelle, mutta onhan siinä kivat viimeistelyvinkit – ja Marie Suarezin pitsi-/viuhkamalli), Treasured Friend -pistelykitti, Dinky Dyesiin silkkilankaa ja Thread Worksin pistelylankaa, Novitan ”vanhaa” Bambu-lankaa (vähän proosalliselta kuulostaa, mutta on mielestäni maailman parasta tiskirättilankaa!), japanilainen kimonokankaasta tehty liina, Eiffel- ja perhosnappeja ja askartelutarvikkeita (tarrataustaista nauhaa, korttikuvia, askartelulehti, akryylitimantteja, House Mouse -leimasin – hiiri ja sammakko siinä tuijottelevat toisiaan sateessa – syksyisten korttien varalle).

Ressu oli ostanut ohutta bambusekoitelankaa, josta neuloin hänen tyttärelleen sukat:

Niissä taitaa olla vielä rutkasti kasvunvaraa, eikä lanka ole ehkä ihan parasta sukkalankaa – sillä ei ole kovin ryhdikäs tuntuma – mutta toivottavasti niille jotain käyttöä löytyy 🙂

Ai niin, ja viime viikolla virkkasin itselleni liivin. Lanka on Schachenmayr Catania Coloria, kelta-beige-vaaleanvihreää. Virkkasin netistä löytämäni kuvan perusteella, tuloksena tämmöinen ”hippiliivi”:

Olisi voinut olla vielä hauskempi hapsullisena, mutta luovuin ajatuksesta – ainakin toistaiseksi – hapsujen epäkäytännöllisyyden vuoksi.

Joulunalusajan tunnelmaa

Hoosiannaa on laulettu, adventtiaika on siis julistettu alkaneeksi!
Sarin kanssa jo perinteeksi on muotoutunut, että adventtikalenterivaihtomme muodostuu paketeista adventtisunnuntaille ja jouluaatolle (ja sopimuksen mukaan voi koota ekstrapaketteja 😉 ) Tänä vuonna kalenterillamme on myös teema, ”No, onkos tullut kesä?” – Teemassa pysytään, jos huvittaa 😀
Tänä aamuna sain avata ihkaensimmäisen pakettini (tai no, okei, avasin sen jo viime yönä, kun tuli valvottua – minulle epätyypilliseen tapaan – yli puolenyön…) Paketti osoittautui erinomaisen muhkeaksi ja ihanaksi: Sarin neulomat hehkuvanväriset Kesäkimppu-villasukat, pieni pistelykitti aiheenaan surffaileva mangusti (suloinen!) ja Regian pehmoista, kevyttä ja lämpimänväristä (kuvailisikohan tuota punaisen viinirypäleen sävyksi?) huivilankaa.

Joulusuunnitelmistaan johtuen Sari availee omia luukkujaan vähän eri tahdissa kuin minä, mutta julkaisen täällä luukut samantahtisesti omieni kanssa. Eli Sari löysi ensimmäisestä minun kokoamastani kalenteriluukusta pinkinvärisiä askartelutarroja ja -kukkia, nappeja ja neulomani ”Knitting Queen” -pussukan – jossa on pinkki, pupukuvioinen vuori:

Laitoin Sarille yhden ”pehmeän paketin” avattavaksi silloin, kun siltä tuntuu. Sieltä paljastui tämä Cataniasta neulomani puuvillahuivi:

Perusmalli on yksinkertainen säännöllisine lisäyksineen ja kavennuksineen, reunaan improvisoin virkatun pitsin. Virkattua kukkaa voi halutessaan käyttää huivin päiden kiinnitykseen.

Eilen kyläilimme Kirsillä. Neuloin hänelle tuliaisiksi pöllösukat 7 veljeksestä ja tiskirätin Novitan (vanhemmasta) Bambusta, ja liitin mukaan pari joulunkodikasta keittiöpyyhettä:

Tiskirätin pöllöllä on kirjotut silmät, sukkapöllöillä nappisilmät. Pöllömalleja on netti pullollaan, mutten viitsinyt hakea näihin mitään valmista mallia, vaan improvisoin pöllöhahmot muistinvaraisesti.

Meidän tyttö sai pistellyn pikkujoululahjan Ressulta (”A Very Merry Christmas” -kuusi pisteltynä pellavalle, jossa ”sataa lunta”), minä sain Sarin valmistaman paketin somine poropistelyineen (poro koristeen molemmilla puolilla – sopisi hyvin joulukuuseen, mutta kiinnitin sen jo punaisiin kirjontasaksiini, jotta saan ihailla poroja ympäri vuoden) ja tuunattuine tulkkukortteineen:

Molemmat lahjat henkivät ihanaa joulutunnelmaa; lämmin kiitos!

Alhaalla vasemmalla pikkupaketti meidän tytöltä (pistely hänen ja minun yhteisprojekti), joka meni Mialle, oikealla oma pakettini, joka taisi mennä Sandralle? Molemmat kortit ovat minun korttipajastani:

Pistelymme tarkemmassa syynissä, ylänurkissa näkyvät roikkojen taustat pikkuruisina kuvina. Molemmat pistelymallit ovat vanhoista englantilaisista ristipistolehdistä:

Maijalle annoin pieneksi ”pikkujoulumuistamiseksi” virkkaamani pitsihuivin (ohje Hurmaavat pitsit -kirjasta) kiinnityskukkineen ja Scaramella-huiluyhtyeen tänään julkaistun Juhlaa-joululevyn:

Sivumennen sanoen tuosta Scaramellan uusimmasta levystä on hyvää vauhtia kehittymässä uusi lempparijoulunaluslevyni – olen kuunnellut sitä nyt lähes viikon ajan noin 5 kertaa per päivä :).
Kirsin kanssa vaihdoimme myös joululahjamme, tämän joulun miljoonalaatikot. Ylimmäinen tuli minulle, alimmainen lähti Kirsille. Tämä jännitys säilyy aattoon saakka!

Sitten muuten vain jouluinen käsityö. Viimeistelin kardinaalipistelyni sohvatyynyksi. Pistelymalli Cross Stitch Gold nro 79, Maureen McCarthyn Cardinals & hemlock tree. Pistelykangas käsinvärjättyä pellavaa, lumihangessa käytin valkoisen perus-DMC:n rinnalla toisena säikeenä DMC:n valkoista kimalle-efektilankaa:
Ja oman versioni tästä jakusta neuloin valmiiksi myös. Se koostuu etupäässä erilaisista kauan varastossa odottaneista neulelangoista (mm, Teeteen Alpakka, Dropsin Delight ja Catania), ja sen voisi nimetä vaikka ”Menninkäisäidin talvitunikaksi”:

Koska joulukalenterit ovat niin kivoja, tarvitsin päivittäinkin ”avattavan”. Niitä on kaksi, ja ne ovat tässä:

Kesken oleva HAEDini (Heaven And Earth Designsin freebie-malli Foxglove Ball) yrittää adventin aikana kasvaa 100 piston päivävauhtia. Kiitos Katrin muistin, että minunkin hyllyssäni on Jostein Gaarderin Joulumysteerio. Se on nyt unilukemiseni. Luen joka ilta seuraavalle päivälle omistetun luvun.
Tunnelmallista adventtiaikaa, ystävät!

Kusti polkee ja puikot heiluu

Osallistuin Koukussa kortteihin -yhteisössä ATC-vaihtoon, jonka aiheena oli ”KUR-PIT-SA”. Jokainen osallistuja askarteli kolmen kortin sarjan, jonka osien tuli alkaa tavuilla ”kur”, ”pit” ja ”sa”.

Sain tällaiset ATC-taideteokset Taina Toroselta:

Kiitos, Taina!

Tällaiset kortit tein ja lähetin Tiina J.:lle:

– Ja tiedetään, että ensimmäisen kortin ”tavutus” on väärin, mutta oli pakko saada käyttää tuo pukumiesten kurapesukuva! 😀

Oikealla puolella Tainan ATC-korttien mukana tullut saatepostikortti, vasemmalla Sarilta saatu syksykortti:

Sydämellinen kiitos ihanista syksytunnelmista kumpaisellekin 🙂

Tuli joskus Sarin kanssa puheeksi, ettei hän ole saanut tai lähettänyt koskaan pisteltyä MailArtia. Päätin korjata asiaa ja pistelin hänelle lintu- ja ruusuaiheisen kuoren:

Aiheeltaan tämä liittyy pian alkavaan joulukalenteriimme, jonka teemana on ”No onkos tullut kesä?”

Maijalle virkkasin taannoin tervehdykseksi pienen vaaleanpunaisen pitsiliinan ja muutamia askartelukukkia:

Olen varautunut jo hyvissä ajoin talveen – neuloin omissa käsissä pidettäviksi Cthulhu-lapaset:

Viime kuussa neuloin myös hartiahuivin vironvillasta, Garnstudion Butterfly Dreams -ohjeella:

Monet hoksasivat, että ohje on samansorttinen kuin Revontulihuivi, ja näin onkin: yhtäläisyyksiä tosiaan löytyy, mutta kyllä erojakin, silmukkalisäysten ja -vähennysten rytmittelyssä. Plagiointiväitteisiin en ota kantaa. Itse tosiaan käytin tuota Dropsin versiota.

Tähän huiviin löysin ohjeen Knitting Dailysta:

Mallin nimi on Winding River Cowl, lankana käytin Novitan Huurretta.

Passelisti ennen kuunvaihdetta pistelin ja viimeistelin Halloween-kyltin, joka on Kirsin Love to Stitch -mallistoa:

Syksy on ollut sateinen ja Pinsiössä myös varsin kurainen.

Mutta tiedättekös: Pinsiön kirkon kellotapuli on nyt saavuttanut harjakorkeutensa. Pian kuulemme oman kirkon kellon kumajavan, ja mahtavintahan on se, että kellorahat on talkoilla kerätty, ja tapulikin pitkälti talkootekoa!

Merilohikäärme ja pääkallohuivi…

Ristipistoystäväni Ressu viettää syntymäpäiviään: onnea vielä tätäkin kautta! Sovimme Ressun kanssa synttärivaihdon, ja minä sain mahtavan pakettini jo talvella, hätäinen ( 😉 tai siis tammikuussa syntynyt 😀 ) kun olen.

Minä kiikutin pakettini perille viime sunnuntaina, kun Ressu järjesti ristipistotapaamisen.

Pistelin merilohikäärmeen YouthfulhandsNeedlecraftsin käsinmaalatulle kankaalle. Lohiksen malli löytyi netin ilmaismallisivustoilta, mutta linkkiä en valitettavasti muista. Viimeistelin lohiksen kehyslaukuksi:

Tällaisen viimeistely ei ollut ihan niin vaikeaa kuin pelkäsin, mutta harjoittelua kyllä vielä vaatii… Lähinnä työlästä oli kangaspussin saaminen oikeankokoiseksi metallikehykseen nähden, enkä pääse kehumaan, että olisin siinä kovin hyvin onnistunut, mutta ensimmäistä yritystä täytynee katsoa armollisilla silmillä… Vuoriin ompelin tilkun, jossa lukee kannustava lausahdus (”dream big”). Ompelin kangaspussin kehykseen ensin langalla, mutta koska epäluuloisena arvelin, että lanka hankautuu metallikehystä vasten poikki, ompelin yläreunat varmuuden vuoksi vielä koruvaijerilla. Tiedä sitten, oliko hyvä ratkaisu vai ei, mutta taatusti omaperäinen. Pujottelin koruvaijeriin puuhelmiä ja kiinnitin sen papukaijalukoilla kassinhihnaksi.

Ressu ei sanojensa mukaan ole huivi-ihmisiä, mutta arveli, että pääkallohuivin hän huolisi. Tein monenmoisia kokeilualoituksia, mutta ihan mieleistäni, ”ressumaista” lankaa en löytänyt. Virkkasin sitten hänelle huivin Novitan Virkkauslangasta. Tässä meidän tyttö toimii jälleen kerran kuvausassistenttina:

Lisäksi laitoin pakettiin kissateemaisia kankaita – muutaman pikkutilkun ja tuota isokuvioista, tukevampaa goottityttö ja kissa -kangasta vähän isomman palan, josko Ressu ompelijana sille jotain käyttöä keksisi. Oikeanpuoleisessa kuvassa on kassinsangat, Mermaid-kirjontalankaa ja printattu A4-kangaspala:

Tuon meriaiheisen printatun kangaspalan olen ostanut, mutta itsekin olen joskus jotakin kankaalle printannut, ja kokemukseni mukaan ohjeiden mukaisesti silityksellä esikäsiteltynä tuo kuva säilyttää hyvin värinsä. Sitä voi käyttää esim. tilkkutöihin, ja sitä voi myös koristella käsin tai koneella kirjomalla tai helmillä, jos haluaa.

Ja vielä pakettiin vähän pikkuhärpäkkeitä – lasiriipuksia, pikku kehys, Halloween-nauhoja, vaahteranlehtileimasin, pätkä kissa-aiheista ”hand made” -nauhaa aiheenmukaisessa pahvipuolassa, perhosaiheinen applikaatiokuvio, vihkollinen velho- ja lohikäärmekirjanmerkkejä, pitsivetoketju ja omatekemä kortti:

Ja esiteltäköön samaan syssyyn emännänlahja, jonka Ressulle sunnuntaivisiittiä varten askartelin:

Pistelin Joan Elliottin velhohiiren R-kirjaimineen ja kiinnitin sen decoupage (eli servetti-)-tekniikalla koristelemani vihon kanteen.

Enpä malta olla kertomatta, että meillä onkin Ressun Sandra-tytön kanssa jännä vaihto meneillään, mutta sen tulokseen palaamme loppukuuhun mennessä…

Syksyn värejä

Neuloin syksyisen, keveän pitsihuivin Nina’s Threadsin unelmanohuesta langasta, sävyltään Colourful Autumn:

Mallin löysin Garnstudion sivuilta, mutta ainahan se vähän matkalla muokkautuu :). Tytär toimi ystävällisesti kuvausassistenttina.

Meillä on tässä pitkin vuotta ollut Maijan kanssa puhetta korttivaihdosta. Sain viime viikolla häneltä tämän uskomattoman upean, runsaan, tyylikkäästi värikkään kortin – sydämellinen kiitos!

Kuvassa on hieman ruuhkaa, sillä ahdoin siihen vilaukselta nähtäväksi myös Lanarten lintukitin ja tavattoman kauniin musta-ruskeasävyisen silkkilangan, jotka Maija oli laittanut kortin mukaan.

Tiedän, että monet eivät voi sietää ”kammotuksien” kuvia, mutta silmät kiinni sitten seuraavan kuvan ajaksi, sillä minä puolestani en varmaan voisi elää ilman näitä:

Joku (? Kukako? Minäkö?) tilailee näitä malleja meidän postilaatikkoon… Mutta kyllä on vaan hianoja! (Mukana on toki ollut muitakin kuin näitä hurjia, mutta tämä syksyntulo saa minut aina vähän riehaantumaan tuonne iloisen synkistelyn puolelle.)

Kun lehdet ovat syksyn tuulien myötä lentäneet pois rannan puista, näkyy tämän naapuripariskunnankin elämä taas kunnolla:

Mukava niitä on seurata tuosta keittiön ikkunasta. Ensimmäisenä aamusella aina tähyilen, näkyykö järvellä liikettä. Aamuhämärissä joutsenten valkeat sulat hohtavat selkeinä tummaa taustaa vasten.

Usein iltaisin keittiön ikkunasta avautuu taivaanrannanmaalarin unelma:

Tekosia

Kylläpäs on kertynyt aikaa viimeisestä käsityöpäivityksestä; korjataan asia pikaisesti!

Loppuviikosta iski virkkauskipinä, ja koukkusin hartioille syksyn kunniaksi pääkallohuivin:

Pääkallohuiville löytyy useampikin malliversio, omaani sovelsin mallia, joka löytyi täältä. Kiva farkkulanka on Sarin löytö; kiitos :).

Syksyn mittaan olen pistellyt aijankohtaan sopivia ilmaismalleja. Tämä valmistui Ristipistoilijoiden fb-ryhmän Kurpitsapamaus-viikonloppuna:

Malli Passione Ricamon vanha freebie. Oikeanpuoleisessa kuvassa pikkutyynyn tausta (langanpätkineen ja koirankarvoineen, jotka huomasin tietysti vasta valokuvasta). Pistelykangas on hempeänvaaleansinistä, hieman kimaltelevaa, käsinvärjättyä 28 ct pellavaa. Kurpitsan pistelin 3 säikeellä, sinimustan osuuden 2 säikeellä, aavistuksenomaisen aavehahmon yhdellä säikeellä ja petit point pistoilla. Hämähäkki on DMC:n hopeanväristä efektilankaa. Polvekenauha reunassa on Nina’s Threadsin käsinvärjättyä nauhaa.

Nämä kaksi seuraavaa pistelin ja viimeistelin Ristipistoilijoiden fb-ryhmän Noitien yö/viikonloppu -tempauksen aikana:

Malli on Plum Street Samplersin freebie Hares Happy Hounting, kangas on Polstitchesin, langat DMC colour variations.

Malli The Little Stitcherin freebie Vintage Witch – lankana Atalién Jais, kankaana SunnyDyesFabricsin 32 ct Opal Belfast Linen Antiqued Parchement, koristeena pari pitsinpätkää.

Viime kuussa pääsimme seuraamaan poikamme valatilaisuutta Niinisalon varuskuntaan:

Valatilaisuus Niinisalossa 23.8.2013.

Kollaasin yläkuvissa hienot historianäytösnumerot: aidot tykinlaukaukset ja komeat sotahevoset. Vasemmassa alakuvassa isäntä pääsi tutustumaan pojan kaapin sisältöön… Oikeassa alakuvassa meidän tykkimies ohimarssii.

Aloitin reissunpäällä pojalle sukkia, jotka valmistuivat sitten joskus seuraavalla viikolla:

Solttupojalle puuvillasukat Sockina Cotton -sukkalangasta.

Erinomaisen kirjavat sukat, mutta poika muisti silti kehua :D. Lanka on hänen lemppariaan. Valitettavasti en ole tätä lankaa enää löytänyt, ja siksi nämäkin sukat näin kirjavaksi muodostuivat, sillä käytin niihin neljän erisävyisen – jo sinällään monivärisen – langan jämät. Mutta yhtä lailla ne toki tehtävässään palvelevat.

Syksy alkaa hiljalleen hiipiä luo. Aika tavalla keltaista on jo, ja kesäkukat odottavat pihalla kompostointia. Pelargoniat sentään kannoin taas sisään. Katsotaan, moniko talvehtii tällä kertaa:

Ja lisää väriä!

Viime viikolla pengoin puuvillalankavarastojani, torkkupeiton aloittelemisen toivossa. Kivasti löytyi sävyjä (miksi ihmeessä ostan aina yhden kerän sitä, toisen tätä?) Ei näistä ”isoäidin-6-kulmioista” vielä ihan peittoa saa, mutta kyllä näitä on kivan rentouttavaa virkata:

Tämmöisessä työssä pääsen tekemään sitä, mitä eniten rakastan, eli värien yhdistelemistä. Ja se on mukavaa, miten näistä heti alkaa muodostua ”lempipaloja”. Omia suosikkejani ovat nuo, missä on tummansinistä. Tytär suosii kuulemma kokoliloja, ja niistä tykkään kyllä minäkin.

A mon ami Pierren Marie Poppins Sampler on edistynyt virkkauksien ohessa pikkuisen, ja eläväisethän ovat värit siinäkin:

Poikkesin Tokmannilla ja harmittelin tekstiilivärien surkeaa valikoimaa: ei ollut kuin ruskeaa, punaista, mustaa, navya ja denimiä, kun turkoosia olisin kaipaillut. Mutta kas kummaa, kun yhtenä päivänä aloin penkoa kodinhoitohuoneen yläkaappeja, käsiin osui laatikollinen turkoosia väriä – tämmöistä se on, kun varastot kasvaa… Mutta tämä löytö tuli kyllä tarpeeseen. Halusin värjätä ammoin neulomani pinkin pikkuliinantekeleen. On se harjoitelman näköinen, mutta pinkkinä jäi kyllä muutenkin käyttämättä. Myös joskus seurakunnan kirpparilta ostamani iso, käsinvirkattu, beige kaitaliina kaipasi päivitystä. Tämmöisiä sävyjä syntyi:

Pinkistä liinasta tuli turkoosilla värjättynä ihmeen kaunis sininen, ja kaitaliinaa tulee nyt varmasti käytettyä enemmän, kun siitä tuli omemman oloinen.

Ja sitten asiasta ihan toiseen. Nythän on kovinkin kesäistä ilmaa, eilen taas jo ihan helteiltä tuntui, mutta viime viikolla satoi. Niin, että miten olisi yksi kappaletta märkää koiraa:

Mutta ihme ja kumma on se, että kun meidän muiden mielestä märkä koira ensinnäkin haisee aika kamalalta ja toisaalta tuntuukin vähän – hmm – limaiselta, näytti autistipoikamme olevan eri mieltä. Hän ei yleensä ikinä koiraa silitä, mutta nyt märkä Patsku sai häneltä kahteenkin otteeseen mitä lämpimimmät ja hellät silitykset.

Bambujakku

Jotain valmistakin, joskus :). Tällaisen jakun virkkasin mustasta Novita Bambusta:

Yksinkertainen virkkuumalli löytyy Novitan sivuilta, täältä. Olinkin säästellyt bambulankaani jo pitkään, mutta kun Novita tänä keväänä toi valikoimiinsa uuden bambulangan, tosin hieman aiemmasta eroavalla koostumuksella, maltoin ottaa vanhan varastoni käyttöön.

Jos sattuu yo-viikonlopusta tulemaan viileä, tämä jakku lämmittää sopivasti tunikamekon päällä.

Tämä kevät nostaa mieleen kaipuun pistellä jotain värikästä ja ”kukkeaa”, joten kaivoin vanhoista varastoistani jo vuosia sitten kesken jääneen pistelyaloituksen, Janlynnin kissat:

Työ tyssäsi silloin kauan sitten alkutekijöihinsä, kun aloitin pistelyn pakkauksessa olleelle aidalle, enkä sitten pitänyt kankaasta yhtään. Mutta mallista tykkään, joten eiköhän tämä pikkuhiljaa etene, tämäkin.

Kuvaanpa vielä pari kevään aikana lukemaani kirjaa, ennen kuin palautan ne tänään kirjastoon:

Eveliina Talvitien Keitäs tyttö kahvia onkin puhuttu julkisuudessa jo moneen kertaan.  Erinomainen kirja se kyllä on. Nuo naisten ongelmat politiikan portaiden kiipeämisessä ovat kyllä aika ennalta-arvattavat, mutta haastatellut kertovat hauskasti, ja kirjan kautta heistä saa inhimillisen kuvan.

Haruki Murakamin Kafka rannalla alkoi kiinnostaa, kun luin siitä Lennun blogista. Tykkäsin kirjasta oikein kovasti. Se on kiinnostava sekoitus filosofiaa, fantasiaa ja ihan arjenkin juttuja. Tämän kirjailijan kirjoja täytyy kyllä löytää ja lukea lisää!