Matkailumainos ja vähän valmistunutta

Pistelijät ry suunnittelee käsityöostosmatkaa Tallinnaan. Pääkohteena on käsityönharrastajien ihmemaaksi kuvailtu Karnaluks, josta löytyy mm. edullisia kirjonta- ja muita lankoja, nappeja ja nauhoja, kauniita, pienikuvioisia puuvillakankaita ja vaikka mitä muuta. Vielä olisi bussissamme vapaita paikkoja jäljellä. Ilmoittautua voi 4.3. mennessä. Reissuun ovat tervetulleita myös muut kuin yhdistyksen jäsenet! Jos kiinnostuksesi heräsi, aikataulu- ja hintatiedot löydät yhdistyksen sivuilta.

Tallinnanreissulta voi ostaa vaikka ns. vironvillaa. Neuloin itselleni vihreän ja ruskean sävyisestä ohuesta vironvillasta huivin: (Huom. huivin reunapitsiin virkkaamani vihreät lasihelmet.) Ohje huiviin löytyy maksutta Ravelrysta.

Tyttärelle ompelin Doctor Who -aiheisen torkkupeiton: Minä olen vähän kuin se lapsi, joka jouluaattona leikkii mieluiten lahjojen pakkauslaatikoilla. Teetin nimittäin itselleni purentakiskot kokeillakseni, josko se auttaisi moneen kertaan reiättömiksi todettujen takahampaiden särkyyn. Purentakiskot itsessään ovat tylsännäköiset, läpinäkyvää muovia. Mutta toista on tuo muotti, jolla ne on tehty, ja jonka sain kotiin muistoksi. Se onkin kiva lelu, ja oivallista kuvausrekvisiittaa!

Kiitos joulun lahjoista

Joulunpyhät vierähtivät nopsasti, mutta joulunaika kestää toki loppiaiseen, joten en ole pitänyt joululahjapäivityksilläkään kiirettä. Mutta nyt on niiden aika. Nyt seuraa kuvia, joita kannattaa ilman muuta klikkailla suuremmiksi!

Pitkin adventtiaikaa olen esitellyt Ressun ja minun goottihenkistä adventtikalenterivaihtoa.

Ressu oli laittanut kalenteriin paketin, jonka sai avata, kun siltä tuntui. Minusta siltä tuntui jouluaaton aattona, joten silloin sitten…:
Voi, mitä paketista pomppasikaan (ei mönkinyt 😉 ) – komeat helmiaskarrellut hämis ja sudenkorento, sekä kaunista kirsikkakangasta. Hämähäkki teki minuun niin suuren vaikutuksen, että ripustin sen kuuseen killumaan. Sudenkorento lentelee toistaiseksi olohuoneen ikkunassa. Kiitos, Ressu!

Jouluaaton paketista sain avata Ressun ompeleman juhlavan käsilaukun, jonka kylkeä koristaa pistelty korsetti:
Todella kaunis! Upeita kankaita, kaunis muotoilu ja mustan rinnalla ihanasti syvää lilaa!

Minä pistelin Ressun aattopakettiin rasian kannen. Kun kannen teksti lupaa kakkua, pistelin mukaan (DMC:n Glow in the Dark -langalla) ”Poison”-muffinssin, joka sopinee neulatyynyksi.
Pakkasin rasiaan hiukan muitakin herkkuja – kallokarkkeja, kallopitsiä, koristehärpäkkeitä, Ninan lankoja:
Langat ovat teemaa myöten 😉 :
Tämmöisen killuttimen ostin itsellenikin syksyllä, hieman eri värisenä tosin. Minusta aika makee karnevaalitunnelma tuossa:
Goottivaihto oli kyllä mainio idea! Oli hurjan hauska keksiä teemaan sopivia juttuja. Ei uskoisikaan, miten moni asia siihen sopii, varsinkin, kun venyttää vähän rajoja 🙂

Joulun Miljoonalaatikkovaihto Kirsin kanssa on aina jännittävää! Vaihdon ideahan on, että molemmat osallistujat pakkaavat samankokoisen laatikon täyteen ristipistoiluun yms. liittyvää tavaraa, ja löytöjen tekeminen sekä laatikkoa kootessa että omaa lahjaansa jouluna avatessa on kertakaikkiaan mahtavaa! Tänä vuonna yhteinen teemamme oli kirjat/kirjallisuus/kirjasto.

Kirsi oli pistellyt ja ommellut minulle ihanan kirjastokassin, jonka raikkaat värit toivat kummasti mieleen kevään. Pistely sopii todellakin täydellisesti kirja-aiheiseen viimeistelykankaaseen. Tukevan tuntuinen kassi: kyllä kelpaa sen kanssa poiketa kirjastoautolla. Ja miten mainio idea onkaan tuo kirjapäiväkirja, johon saa listata suosikkikirjansa! Itse asiassa tytär kertoikin heti tarvitsevansa myös tuollaisen, eli taidan kaivata Kirsiltä vinkkiä, mistä tuollaisen löytää. Pistelty kaunis kansi tietysti kruunaa kirjan, ja tekee siitä ”salonkikelpoisen”. Niin söpöinen on myös tuo koristetyyny pisteltyine, kirjaa lukevine pikkuenkeleineen!
Ja voi, mitä kaikkia ihanuuksia Kirsi olikaan keksinyt pakata pistelyiden lisukkeiksi! Joan Elliottin kirja oli varsinainen tärppi, sillä se on niitä harvoja kyseisen suunnittelijan kirjoja, joita minulla ei entuudestaan ollut. Erityisesti kirjan aasialaismallit ovat ihastuttavia. Askartelukirja on mukavaa selailtavaa, ja ilman muuta sieltä löytyy sovellettavaa – minultahan ei nurkkiin kertyneitä pikkutavaroita puutu 😀 P.G. Wodehouse on lempikirjailijoitani. Olen lukenut hänen kirjoistaan kaikki, mitä kirjastosta löytyy. Neitonen ahdingossa on tuttu kirja sekin, mutta puuttui vielä omasta hyllystäni, joten se on erinomainen lahja! Ristipistomallit ovat ihania kaikki, kivasti erilaisia keskenään, ja kaikki myös mukavasti sovellettavissa erilaisiin tarkoituksiin. Kelttihenkinen lohikäärme on tehtävien mallien listalla hyvinkin kärkipäässä, mainioine teksteineen (”Here there be Monsters”).
Kollaasin alakuvassa näet mm. ihania kankaita viimeistelyyn ja pistelyyn. Molemmissa pistelykankaissa on todella hyvä kosketustuntuma ja värit ovat kauniin pehmeät. Nuo vintage-tyyliset nukkekotikankaat ovat muuten vietävän kauniita! – Kollaasin oikean yläkulman kuvassa näet suloisen, pienen pistellyn koristeen ja muuta paketin sisältämää mukavaa ja nättiä pikkutavaraa (peuranauhaa, Sherlock Holmes -kirjakitti nukkikseen, postimerkinmuotoisia tarroja, pistelyvalmis kirjanmerkki, kauniinvärisiä kookosnappeja).

Minun lahjani Kirsille sisälsi seuraavat itsetehdyt osat: Taulun malli on peräisin vintage-henkisestä pistelykirjasta, jossa on ”aapiskirjan sivu” jokaiselle aakkoselle. Pistelin ”H”:n, niinkuin Huttunen 🙂 (Kieltämättä pöllön ja siilin läsnäolo, lukeva tyttö ja jouluinen puunoksa tuntuivat vähintäänkin johdatukselta tämän mallin pistelyyn juuri Kirsiä varten.) Neocraftin suurta kirjaa lukevan pikkuisen ukon pistelin ja viimeistelin koristetyynyksi. Kolmanneksi pistelyksi tein kirjaa lukevan kisun, jonka viimeistelin aakkosnauhan kanssa kirjanmerkiksi. Pakkasin pakettiin myös metallisen kirjanmerkin ja käsityösakset, joihin pujottelin helminauhakoristeet. (Huom., haikarasaksilla on omat eväät, eli kala, mukana.) Ja mitäpä muuta Kirsille paketoin? Barbara Anan pistelymallin, joka itselläni on vielä aloittamatta, mutta pistelylistan kärkipäässä. Minuun vetoaa mallin hauska Shakespeare-sitaatti (”I like this place and willingly could waste my time in it”). Mallin kaveriksi sopi mielestäni samanhenkisesti rento Dimensionsin Daydreams-kitti. Oravakirjanmerkki (koska Kirsi tykkää laillani metsän pikku asukeista), Christmas Carolers -kitti (koska on joulu, ja koska laulukirjakin on kirja), muutamaa kivaa pistelykangasta ja lankaa, tukeva kirjakassi, lahjapussukka, Topeliuksen kuva vaikka nukkiksen seinälle, kirjanmerkkejä, Beatrix Potter -rintanappi, Beatrix Potter -ja Jane Austen -kortteja, kirja elokuvien lemmenpareista (kannessa muuten Rakastunut Shakespeare) ja höpsö kissapiirroskirja:
Ja monenmoisia kirjallisuuteen tavalla tai toisella liittyviä kankaita, sekä pitsikoristeita, nappeja ja pikkuhärpäkkeitä:
Kirsi kysyi, mitä ovat nuo pari kangaslajitelmaa, jotka oli pakattu käärön muotoon. Ne ovat Tim Holtzin suunnittelemaa sarjaa. Pidän kovasti Tim Holtzin askartelutarvikkeista, joten ilahduin syksyllä, kun löysin noita vintage-kuoseja myös kankaina. Itsellänikin on tarkoitus niistä ommella jotain kivaa, kunhan ehdin 🙂

Tyttäreni toivoi muutamaa itsetehtyä lahjaa. Virkkasin hänelle pääkallohuivin Ninan värjäämästä silkki/villalangasta ja neuloin kämmekkäät valepalmikoilla tytön itse messuilta valitsemasta langasta:
Lisäksi kokosin hänelle parit korvakorut, pääkallo- ja siipiaiheiset:
Toipa joulupukki minulle yhtä jos toista muutakin kivaa, noiden niin tärkeiden ristipistovaihtojen lisäksi. Isännältä sain toiveideni mukaisen vihreän yöpaidan ja samansävyisen pussukan, tytär antoi makuni mukaiset rintakorun ja huivikorun. Tuo valtava kirjavalikoima on ”oma lahjani itselle”, vähän hemmottelulukemista joulunpyhille ja niiden jälkeenkin:
Joulunpyhinä ehdin pikkuisen neulaakin heilutella. Pistelin Cross Stitcher -lehden mukana tulleesta tarvikepakkauksesta muutaman metsäneläimen, jotka taidan viimeistellä pussukaksi tai penaaliksi:
Jouluhan ei tosiaankaan vielä ole ohi. Kuusikin saa olla sisällä vanhaan Nuutinpäivään, jos vain jaksaa piikkejään ja koristeita kantaa 🙂

Kolmannen adventin ehtoota

Jo kolmas adventti – kylläpä joulunalusaika rientää!

Tänään heräsin jo aamulla aikaisin ”tonttuilemaan” yhtä joululahjaa. Ja päivällä kiepuimme pari tuntia jouluostoksilla. Hyötylahjoja tänä jouluna, kuten aina – syötävää, päällepantavaa ja luettavaa.

Ressun antamasta joulukalenteripaketista avautui kauniisti verhoillulle foam-tyyppiselle levylle laskeutunut tummien, kirjosiipisten perhosten trio:
Ressu löysi minun kokoamastani adventtipaketista velhokynttilänjalan, pitsikallon ja -perhosen (herponen siis täälläkin 🙂 ) sekä amigurumi-morsiusparin. Sulhanen löysi morsiamensa lohikäärmerasiasta – eikös ole romanttista?
Mallit virkkaamiini amigurumeihin löytyvät Karmivan suloiset amigurumit -kirjasta. Tässä morsiuspari kuvattuna vielä meillä asuessaan, terijoensalavaan ripustettuina. Käyvät siis myös kuusenkoristeiksi 🙂
Mis sie tarviit synkeetä kirjaa, tässä siul olis sellainen:
Hienosti kirjoitettu kuvaus mieleltään hajoavasta ihmisestä, mutta surullinen, surullinen… Mutta hienosti kirjoitettu! Seuraavaksi pitää lukea jotain kevyempää – murhamysteeriä, ehkä? 😉

Sulovilénismiä

Vähänkös joku kävi tänään kirjaston parkkiksella säästämässä:Käytiin nuorempien lasten kanssa jokakesäisellä Vohvelikahvila-reissulla Nokian kehitysvammaisten toimintakeskus Hempankaaressa. (Maailman paras makea vohveliannos: vohvelin päällä pari jäätelöpalloa, kermavaahtoa, mansikkahilloa, strösseleitä, kinuskikastiketta – jestas, kun on makee olo sen jälkeen 😀 )

Kahvittelun päälle käytiin moikkaamassa toista poikaamme, joka on vielä tämän kesän työssä kirjastossa. Hän kertoi, että tänään on kirjaston parkkiksella myyntitapahtuma. Sanoin, että käydään nyt kannatuksen vuoksi, vaikkei me kyllä mitään tarvita… Heh. Saaliina tuommoiset pinot poistokirjoja, kokonaishinta 14€. Vasemmanpuoleisessa pinossa on minun kädentaito- ja satulöytöni (mm. fransuja, verhokirja, virkkausta, koristemaalausta…) Oikealla tyttären fantasiakirjapino vieressään mun Saisio ja Tolstoi, isännän ympräristöteknologiaa ja pojan NHL-historiaa.

Kesäkirjallisuutta

Mitä, asuuko meillä joku ”janeiitti”, vai? Ja tässä on vasta kirjahylly. Jos sitten vielä puhutaan alan ristipisto-ohjeista, niin… noh, onhan niitä 🙂 (Tarkkasilmäisimmät huomaavat, että vasemman alakulman 2 kirjaa eivät ole Jane Austenin kirjoittamia, eivätkä edes kerro hänestä, vaan ovat hömppäjaneiittiosastoa. Keskellä on laatikollinen Austen-aiheisia kortteja. Kuvaan ovat päässeet myös Austen-teemaiset tilkkutyökirja ja virkkauskirja, hyllyssä/koneella on tallessa myös 2 digimuotoista Austen-teemaista neulelehteä 🙂 )

Kiitos joulun lahjoista!

Kiitos Joulun Lahjasta kuuluu Joulun Lapselle, mutta näistä aineellisistakin täytyy muistaa kiittää! Paketteja avatessa olen saanut tuntea, miten ne ovat lämpimästä sydämestä laadittuja, ja niistä huokuu välittämisen henki. Parasta ovat tietysti itsetehdyt lahjat.
(Suosittelen, että kokeilet kuvien klikkaamista – ne usein suurenevat siitä, ja pääset tutkailemaan pakettien sisältöjä tarkemmin 🙂 )

4. adventti oli tänä vuonna niin lähellä joulua, että päätin säilyttää sen adventtikalenteripäivityksen tähän joulun yhteyteen.
Sari oli kääräissyt 4. adventtisunnuntain pakettiin jälleen kerran vaikka mitä ihanaa! Kalenterimme ”No onkos tullut kesä?” -teema sai jatkoa upealla pistelykirjalla, jossa on mm. todella kauniita pieniä lintumalleja! Pistelykangasta sain kaksin kappalein, pellavansävyisenä ja syvän sinisenä. Pikkuinen kellervä pala pussissa lienee lankavahaa, jota ilman en metalliefektilankojen (varsinkaan DMC:n sellaisten) kanssa selviäisi ollenkaan. Ja jälleen paketissa oli 3 kuukausipistelyä!

Nuo kuukausipistelyt ovat kyllä toinen toistaan upeampia ja hauskempia. Jossain vaiheessa mietin, mikähän mahtaisi näiden joukosta olla lempparikuukauteni, mutta enpä taida pystyä valitsemaan.

Minä laitoin Sarille pakettiin Englanti- ja Pariisi-aiheisia viimeistelykankaita ja -nauhoja (Pariisi-aiheiseen nauhapuolaan kiedottuna 😉 ), paperikukkaohjevihon ja pikkuisen pistelymallin:

Pistelyn viimeistelin kiinnittämällä sen muistiinpanovihon kanteen. Taustakannen askartelin mm. siirtokuvilla. Pistelymalli on Prairie Schoolerin, kangas iki-ihana vintage country mocha linen.

Ja sitten niihin joululahjoihin!
Sari ja Ressu minua jo vähän varoittelivat, että Sarin jouluaaton paketti aiheuttaisi minulle ylimääräisiä sydämentykytyksiä, joten osasin onneksi varautua henkisesti ;).
Sarin laatimasta aaton paketista löytyi viimeistelykankaita, kuukausipistelyt vuoden lopuille kuukausille (voi mahdoton, Sari, minkä uskomattoman työn olitkaan tehnyt näiden kanssa!), kalenteritaulu kuukausipistelyiden esillelaittoa varten ja – huh-huh – Jane Austen -pussi, josta löytyi Jane Austenin talo pistelykittinä, ai hurja!
Vaikea sanoa, mikä tässä eniten polvia heikotti (onneksi avasin paketin istualtani), nuo ihanat kuukausipistelyt vai tuo kitti, josta kai voi sanoa, ettei sen luulisi Suomessa kovin usein vastaan tulevan. Sari kun kertoi, että se on saatavilla vain Jane Austen -museosta. Kiitos, Sari! Oli tämä kyllä melkoinen kalenteri kaiken kaikkiaan. Suuri ilo oli avata jokaikistä pakettia, näiden kanssa joulunodotus sujui kuin tanssi!
Kalenteritaulu löysi jo paikkansa. Se sopii mielestäni kauniisti kirjailemieni pellavaverhojen rinnalle:

Minä laitoin Sarin aattopakettiin pari All Our Yesterdaysin pikkukittiä ja -ohjeen, jouluisen pikkuliinan, pisteltävän pyyhkeen, pienen kesäisen pistelymallin, tilkkutyökirjan ja pikkuhärpäkkeitä esim. pistelyiden koristeluun:

Härpäkkeiden säilyttämiseen pistelin ja askartelin tulitikkuaskista tämmöisen säilytysrasian:

Ja rasian pistelymallihan on niin ikään AOY:n.

Siinä kuin adventtikalenterivaihto Sarin kanssa, on myös Miljoonalaatikkovaihto Kirsin kanssa muodostumassa jo hyväksi jouluperinteeksi :).
Tämän vuoden jouluksi Kirsi toivoi laatikkoa Briggsin Lumiukko -teemalla, minun toiveissani oli saada metsäneläinteemaa. Ja oioi, mitä kaikkea sainkaan:

Lukemista ja katselemista vaikka minkä sorttista: pokkarin (johon tartun ihan hetimiten, kun sain edellisen kirjani juuri tänään luettua loppuun 🙂 ), Amigurumi-kirjan (villieläimiä ja avaruusolioita – jee!), pistely- ja askartelulehdet, kolme Prairie Schoolerin kaunista mallilehdykkää (pakko sanoa noin, koskapa niissä on aina enemmän kuin yksi malli per lehtinen), Plum Street Samplersin mallin, jossa on kolme pikkuprofeettaa (niistäkin malleista löytyy eläimiä 😉 ), upean, ison ja yksityiskohtaisen kettumallin, Sajoun lempeänsävyisen lankalajitelman laatikossaan, upeansävyisiä käsinvärjättyjä lankoja, kaksi kaunista viimeistely- ja pistelykangasta (tuo Ninan Cocoa Light on lemppareitani), Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri -aiheisen sormustimen kokoelmiini, metalliset pupu- ja peura- ja lasisen ketturiipuksen, peura-aiheisia ”askartelukuplia”, ompelukonekoristeen, vintage-henkisen Sajou-alusen, pahvirasioita, metallisen pöytätelineen, paperinarua, nauhoja, lehmäpatalapun, ”O”-ompelumerkin, peuraripustimen, kettukortin ja pikkuviimeistelyihin 2 pinnipohjaa, riipuspohjan ja puupohjan. Erityiskiitos siitä, miten Kirsi on osannut ottaa huomioon keräilykohteeni! Paketin koko sisältö on uskomattoman kaunista ja ihanaa, mutta paras tulee kyllä tässä, nämä suloiset pistelyt, jotka Kirsi on tehnyt:

Oioi sentään, henkeäni haukoin näiden edessä. Peurapussukan pistely on upean kimalteleva, karpalonvärinen (pohjakangaskin on tavattoman kaunis), kaunis kettu juoksee tunnelmallisensinisessä talvimaisemassa, itämainen tyttö kiliseekin helmoistaan, ja neulavihko (toivelahja, minulla kun ei neulavihkoa entuudestaan ollut), jonka taustalla on tuo tuikitarpeellinen muistutus ”Keep calm and sitch on”, ja etukannessa mitä suloisin orava. Neulavihkoa ja pussukkaa pääsette varmaankin tulevissa ristipistotapaamisissa ihastelemaan, mutta koristeet laitoin nyt täytille kuusen oksille – vaikka mielestäni nämäkin sopivat esille myös muuten kuin joulun aikaan:

Kirsille piti siis oleman Raymond Briggsin Lumiukkoa. Suoraa Lumiukko-teemaa laitoin kahden pistelykitin ja CD:llä varustetun kirjan verran (CD:tä en ”kontrollikuunnellut” – olisikohan siinä ollut satu luettuna vaiko Lumiukko-laulu?) Lumista teemaa täydensi talviluisteluaiheinen pyyhe, jonka voi koristella pistelemällä, sekä pikkupussi lumenvalkoisia helmiä. Muuten arvioin laatikon sisällön sen mukaan, mitä Kirsin kiinnostuksenkohteista tiesin. Niinpä mukana on kärpässientä, turkoosia, pöllöjä ja kissoja, erilaisia viimeistely- ja koristetarvikkeita nukkekotiaskarteluun tai pistelyihin ja söpö tilkkutyökirja, josta arvelin löytyvän ideoita muuhunkin kuin tilkkuiluun:

Pistelin Kirsille Briggsin Lumiukkoja puurasian kanteen, tyynyyn ja kynäpurkkiin (pistelyn olisi voinut teipata purkin reunoihin 2-puolisella teipillä, mutta jätin sen irtonaiseksi, jotta Kirsi voi halutessaan vaihtaa purkin vuorauksen). Vihkon koristelin askartelemalla. Kirsi tiedusteli, miten rasian reunat on käsitelty: servettitekniikalla, eli kiinnitin niihin servettiä askartelulakalla, ja vähän laitoin leimasinmustetta höysteeksi. Kaikki pistelymallit ovat englantilaisista pistelylehdistä. Neulomani pikkuinen Lumiukko on ihan omasta päästä suunniteltu.


Meidän perhe antaa ja saa aina äärimmäisen käytännöllisiä ja arkisia lahjoja. Joulupaketteihin kerätään perusvaatteita, ja jokaiselle lapselle joku CD tai DVD, kirja sekä ehkä jotain ”toimistotarvikkeita”, kuten seinäkalenteri seuraavalle vuodelle, kyniä tai vihkoja.
Minäkin sain jotain, kun osasin toivoa :). Isännältä sain kirjevaa’an (yhteiseksi hyväksi, kun isännän ei tarvitse kiikuttaa jokaista vaihtopostiani enää konttorin kautta, vaan voin itse punnita), tyttäreltä pehmopupun (josta vinkkasin hänelle Kädentaitomessuilla), anopilta huopa- ja puuhelmistä askarrellun kaulanauhan ja äidiltä – aina tarpeellisten hygieniatuotteiden ja lämpimien rukkasten lisäksi – nätin sydänkorusetin:

Tytär toivoi kirjoneulelapasia. Neuloin oman mallin. Yhdelle pojista neuloin villasukat:

Sen lisäksi saimme – ja söimme – luonnollisesti liiankin kanssa suklaata ja marmeladia 🙂

Joulunalusajan tunnelmaa

Hoosiannaa on laulettu, adventtiaika on siis julistettu alkaneeksi!
Sarin kanssa jo perinteeksi on muotoutunut, että adventtikalenterivaihtomme muodostuu paketeista adventtisunnuntaille ja jouluaatolle (ja sopimuksen mukaan voi koota ekstrapaketteja 😉 ) Tänä vuonna kalenterillamme on myös teema, ”No, onkos tullut kesä?” – Teemassa pysytään, jos huvittaa 😀
Tänä aamuna sain avata ihkaensimmäisen pakettini (tai no, okei, avasin sen jo viime yönä, kun tuli valvottua – minulle epätyypilliseen tapaan – yli puolenyön…) Paketti osoittautui erinomaisen muhkeaksi ja ihanaksi: Sarin neulomat hehkuvanväriset Kesäkimppu-villasukat, pieni pistelykitti aiheenaan surffaileva mangusti (suloinen!) ja Regian pehmoista, kevyttä ja lämpimänväristä (kuvailisikohan tuota punaisen viinirypäleen sävyksi?) huivilankaa.

Joulusuunnitelmistaan johtuen Sari availee omia luukkujaan vähän eri tahdissa kuin minä, mutta julkaisen täällä luukut samantahtisesti omieni kanssa. Eli Sari löysi ensimmäisestä minun kokoamastani kalenteriluukusta pinkinvärisiä askartelutarroja ja -kukkia, nappeja ja neulomani ”Knitting Queen” -pussukan – jossa on pinkki, pupukuvioinen vuori:

Laitoin Sarille yhden ”pehmeän paketin” avattavaksi silloin, kun siltä tuntuu. Sieltä paljastui tämä Cataniasta neulomani puuvillahuivi:

Perusmalli on yksinkertainen säännöllisine lisäyksineen ja kavennuksineen, reunaan improvisoin virkatun pitsin. Virkattua kukkaa voi halutessaan käyttää huivin päiden kiinnitykseen.

Eilen kyläilimme Kirsillä. Neuloin hänelle tuliaisiksi pöllösukat 7 veljeksestä ja tiskirätin Novitan (vanhemmasta) Bambusta, ja liitin mukaan pari joulunkodikasta keittiöpyyhettä:

Tiskirätin pöllöllä on kirjotut silmät, sukkapöllöillä nappisilmät. Pöllömalleja on netti pullollaan, mutten viitsinyt hakea näihin mitään valmista mallia, vaan improvisoin pöllöhahmot muistinvaraisesti.

Meidän tyttö sai pistellyn pikkujoululahjan Ressulta (”A Very Merry Christmas” -kuusi pisteltynä pellavalle, jossa ”sataa lunta”), minä sain Sarin valmistaman paketin somine poropistelyineen (poro koristeen molemmilla puolilla – sopisi hyvin joulukuuseen, mutta kiinnitin sen jo punaisiin kirjontasaksiini, jotta saan ihailla poroja ympäri vuoden) ja tuunattuine tulkkukortteineen:

Molemmat lahjat henkivät ihanaa joulutunnelmaa; lämmin kiitos!

Alhaalla vasemmalla pikkupaketti meidän tytöltä (pistely hänen ja minun yhteisprojekti), joka meni Mialle, oikealla oma pakettini, joka taisi mennä Sandralle? Molemmat kortit ovat minun korttipajastani:

Pistelymme tarkemmassa syynissä, ylänurkissa näkyvät roikkojen taustat pikkuruisina kuvina. Molemmat pistelymallit ovat vanhoista englantilaisista ristipistolehdistä:

Maijalle annoin pieneksi ”pikkujoulumuistamiseksi” virkkaamani pitsihuivin (ohje Hurmaavat pitsit -kirjasta) kiinnityskukkineen ja Scaramella-huiluyhtyeen tänään julkaistun Juhlaa-joululevyn:

Sivumennen sanoen tuosta Scaramellan uusimmasta levystä on hyvää vauhtia kehittymässä uusi lempparijoulunaluslevyni – olen kuunnellut sitä nyt lähes viikon ajan noin 5 kertaa per päivä :).
Kirsin kanssa vaihdoimme myös joululahjamme, tämän joulun miljoonalaatikot. Ylimmäinen tuli minulle, alimmainen lähti Kirsille. Tämä jännitys säilyy aattoon saakka!

Sitten muuten vain jouluinen käsityö. Viimeistelin kardinaalipistelyni sohvatyynyksi. Pistelymalli Cross Stitch Gold nro 79, Maureen McCarthyn Cardinals & hemlock tree. Pistelykangas käsinvärjättyä pellavaa, lumihangessa käytin valkoisen perus-DMC:n rinnalla toisena säikeenä DMC:n valkoista kimalle-efektilankaa:
Ja oman versioni tästä jakusta neuloin valmiiksi myös. Se koostuu etupäässä erilaisista kauan varastossa odottaneista neulelangoista (mm, Teeteen Alpakka, Dropsin Delight ja Catania), ja sen voisi nimetä vaikka ”Menninkäisäidin talvitunikaksi”:

Koska joulukalenterit ovat niin kivoja, tarvitsin päivittäinkin ”avattavan”. Niitä on kaksi, ja ne ovat tässä:

Kesken oleva HAEDini (Heaven And Earth Designsin freebie-malli Foxglove Ball) yrittää adventin aikana kasvaa 100 piston päivävauhtia. Kiitos Katrin muistin, että minunkin hyllyssäni on Jostein Gaarderin Joulumysteerio. Se on nyt unilukemiseni. Luen joka ilta seuraavalle päivälle omistetun luvun.
Tunnelmallista adventtiaikaa, ystävät!

Tekee syksyä…

Tämä haaveilee edelleen lohikäärmepeitosta…  Fire Wing Designsin Umbral ja Stygian valmiina:

Langat Nina’s Threadsin Semiramis ja Malawi, kangas Picture This Plusin 32 ct Solar.

Prairie Moonin We’d Turn Backin pistelyssä olen tässä vaiheessa:

Kankaana käytän Silkweaverin 32 ct Soloa, langat mm. DMC ja Nina’s Threads. Tätä pistellessä pääsee mukavasti Halloween-tunnelmiin.

Ja joku se meillä aina näitä ostelee, ristipistomalleja… Ylemmät ihan kaupasta, alemmat ristipistokirpparilta:

Juu, en edelleenkään meinaa pistellä kaikkia mallejani, mutta on näitä kiva katsella :D.

Ristipistomallien pläräämisen ohella olen ehtinyt jonkin verran lukeakin, kesään sopivasti romanttista kirjallisuutta:

Ovat Ylellä mainostaneet syyskuussa alkavaa Naisten paratiisi -sarjaa. Jännä nähdä, millaisen tv-sovituksen ovat siitä saaneet aikaan. Kirja oli ainakin tuhdisti yhteiskunnallinen, ei suinkaan pelkkää romanttista hömppää, vaikka kannessa onkin tuollainen pitsiunelmakuva. Edenin Puhu minulle rakkaudesta (jonka sain keväällä Maijalta ”kirjallisessa vaihdossamme” – jossa muuten Maija suositteli myös tuota Zolan kirjaa, jonka kiirehdin heti itselleni ostamaan 🙂 ) on ”naistenromaanimaisempi”, mutten sitäkään hömpäksi sanoisi. Pikemminkin löysin kirjasta paljonkin niin psykologista kuin tasa-arvoakin koskevaa sanomaa. Etsin sinua, Mr Darcy (jonka puolestaan löysin muistaakseni Annen fb:ssa tarjoaman vinkin kautta), onkin sitten ihan puhdasveristä romantiikkaa – vallan suloinen kirja Austen-faneille.

Alkava syksy näyttää positiiviset ja negatiiviset puolensa. Ihanat omenat kypsyvät – ja linnut tulevat, ja syövät ne. Miltei monsuunisateiden jälkeinen nurmikko on tuskastumiseen asti väärällään sammakoita – ja linnut tulevat, ja syövät ne:

Bambujakku

Jotain valmistakin, joskus :). Tällaisen jakun virkkasin mustasta Novita Bambusta:

Yksinkertainen virkkuumalli löytyy Novitan sivuilta, täältä. Olinkin säästellyt bambulankaani jo pitkään, mutta kun Novita tänä keväänä toi valikoimiinsa uuden bambulangan, tosin hieman aiemmasta eroavalla koostumuksella, maltoin ottaa vanhan varastoni käyttöön.

Jos sattuu yo-viikonlopusta tulemaan viileä, tämä jakku lämmittää sopivasti tunikamekon päällä.

Tämä kevät nostaa mieleen kaipuun pistellä jotain värikästä ja ”kukkeaa”, joten kaivoin vanhoista varastoistani jo vuosia sitten kesken jääneen pistelyaloituksen, Janlynnin kissat:

Työ tyssäsi silloin kauan sitten alkutekijöihinsä, kun aloitin pistelyn pakkauksessa olleelle aidalle, enkä sitten pitänyt kankaasta yhtään. Mutta mallista tykkään, joten eiköhän tämä pikkuhiljaa etene, tämäkin.

Kuvaanpa vielä pari kevään aikana lukemaani kirjaa, ennen kuin palautan ne tänään kirjastoon:

Eveliina Talvitien Keitäs tyttö kahvia onkin puhuttu julkisuudessa jo moneen kertaan.  Erinomainen kirja se kyllä on. Nuo naisten ongelmat politiikan portaiden kiipeämisessä ovat kyllä aika ennalta-arvattavat, mutta haastatellut kertovat hauskasti, ja kirjan kautta heistä saa inhimillisen kuvan.

Haruki Murakamin Kafka rannalla alkoi kiinnostaa, kun luin siitä Lennun blogista. Tykkäsin kirjasta oikein kovasti. Se on kiinnostava sekoitus filosofiaa, fantasiaa ja ihan arjenkin juttuja. Tämän kirjailijan kirjoja täytyy kyllä löytää ja lukea lisää!

Paisteista päivää!

Hyytävän kylmä on, tuuli puraisee häijysti lenkillä, mutta auringonsäteet hemmottelevat sentään, ja lupaavat jo kevättä.

Travellerini edistyi eilisen ristipistomaratonin seurauksena tähän vaiheeseen:

Eli sanoisinpa, että noin kolmannes on tehty, kun pääkuvasta on ristipistot pistelty. Vielä puuttuu yhtä suuri alue tekstiä (yhden-yli-pistelynä…) ja reunaboodit, ja tuleehan kuvaan loppuvaiheessa myös jonkinverran jälkipistoja. Ihan hyvä vaihe kumminkin, sillä tekstit ovat lempipistelyhommiani. Tytär jo optimistisena totesi: ”Sehän on melkein valmis!”

Jonkinverran olen lukenut, näitä mm.:

Tyttö luki Varjojen kaupungit -sarjan jo aikapäiviä, minä olen ehtinyt vasta kaksi ekaa osaa, kun innostuin jälkijunassa. Hannu Väisäsen uusin kirja Taivaanvartijat tuli luettua tosi nopsasti. Tykkään Väisäsen kirjoista. Hänen kirjallinen tyylinsä on enemmän makuuni kuin hänen kuvataiteensa, mutta varsinkin tämä kirja kyllä avaa hänen kuvallisen ilmaisunsa taustalla olevia ajatuksia, ja on sikälikin hyvin mielenkiintoinen. Ja samalla tavalla surumielisen humoristinen kuin aikaisemmatkin kirjat. Edessä lepäilevän Etten palaisi tuhkaksi -kirjan lukeminen on vielä kesken, mutta erinomainen kirja sekin on; jotenkin dekkarin ja mystisen, psykologisen romaanin sekoitus.

Hmm, koska minusta on kiva katsella toisten ostoksia, näytänpä taas, mitä minun varastoihini on (mm.) viime aikoina kertynyt:

Eli jälleen kerran suosikkikeräilykohteitani, ristipistomalleja. Lumiukko, sudet ja Lavender & Lacen malli ovat kirppariostoksia, The Floss Boxin mallit pitkäaikaisen himoni kohde, jolle annoin tässä yhtenä iltana periksi. Söpöläiset eivät tunnetusti ole se mun juttu, mutta Kreivi Dracula ja Alice Hatuntekijöineen ovat juuri sopivasti outoja, ja ihanan värikkäitä! Saisi nyt Travellerin valmiiksi, niin ehtisi käydä vaikka noiden kimppuun… Tai Nimuën hattupäisen ukon, joka ratsastaa jäniksen selässä; se taitaisi tällä hetkellä houkutella eniten!

Jäniksistä tulikin mieleeni: viikonloppuna tiirailin ikkunasta, että kukas se siellä mahtaa talon vieressä olevalla hiihtoladulla tähyillä meillepäin ja puhella puhelimeen. Huolehtivainen naapuri se siellä soitteli isännälle, että jänikset ovat syöneet omenapuumme. Juu, niinhän ne ovat tehneet jo monena vuonna. Etupihan omenapuut olemme verkottaneet jotenkuten, mutta päädyn puista emme ole pitäneet väliä: toisesta tulee pahoja omenia ja toisesta ei oikeastaan mitään. Eli pupu taitaa tykätä niistä puista enemmän, ja tarvitsevathan ne pienet talvisin jotain helpohkoa syötävää, kun hanki peittää parhaat palat alleen… 😀