Terveisiä ristipistotapaamisesta :)

Eilen me pistelijät saimme viettää mukavan päivän Katrin viihtyisässä kodissa. Olipas hauska päästä ihailemaan Katrin upeita töitä (ennen muuta niitä Chatelaineja – ja pikkupikkupistoin pisteltyjä Teresa Wentzlerin Nooan arkin eläimiä) ja penkomaan hyvinjärjestettyjä ristipistovarastoja.

Vein emännänlahjaksi pistelyin koristelemani rasian, jonka pöllömalli on jostain taannoisesta englantilaisesta pistelylehdestä. (Pohjustin rasian sisäpohjan sinisellä askarteluhuovalla, joka toi mieleeni Doctor Whon Tardiksen. Yritin miettiä kylkiäisiksi jotain teemaan kauttarantain sopivaa. Toinen riipus on ”Home Sweet Home” -kyltti, toinen ”Angels watching over me”, jolle Dr Who -fanit osannevat antaa ihan omanlaisensa merkityksen…)

Tytär leipoi – Katrin tilauksesta – viemisiksi juustokakun (pohja gluteenittomia suklaatäytekeksejä, välissä appelsiininkuoriraastetta, appelsiinituorejuustoa ja valkosuklaata, kiille appelsiinimehusta, myös suklaalehdet tytön itse tekemiä.)

Sari vietti viime kuussa synttäreitään, ja sovimme, että annan synttärilahjavaihdon eilisessä tapaamisessa. Ompelin Sarille käsilaukun, jonka läppään pistelin lintumallin Mango Pratique -sarjan kirjan ohjeella, linnun silmät ovat lasihelmiä. Lisäksi virkkasin koristeita ThreadWorksin Autumn-sävyisellä langalla. Kukkien keskustat ovat ommeltavia strasseja. Laukun sisään ompelin pitsivetoketjulla suljettavan taskun. Laukun läppä pysyy kiinni tarranauhalla.

Pakettiin lisukkeiksi ristipisto-ohjeita (”Pinkit pussukat” – meni vähän huumorin puolelle, mutta onhan siinä kivat viimeistelyvinkit – ja Marie Suarezin pitsi-/viuhkamalli), Treasured Friend -pistelykitti, Dinky Dyesiin silkkilankaa ja Thread Worksin pistelylankaa, Novitan ”vanhaa” Bambu-lankaa (vähän proosalliselta kuulostaa, mutta on mielestäni maailman parasta tiskirättilankaa!), japanilainen kimonokankaasta tehty liina, Eiffel- ja perhosnappeja ja askartelutarvikkeita (tarrataustaista nauhaa, korttikuvia, askartelulehti, akryylitimantteja, House Mouse -leimasin – hiiri ja sammakko siinä tuijottelevat toisiaan sateessa – syksyisten korttien varalle).

Ressu oli ostanut ohutta bambusekoitelankaa, josta neuloin hänen tyttärelleen sukat:

Niissä taitaa olla vielä rutkasti kasvunvaraa, eikä lanka ole ehkä ihan parasta sukkalankaa – sillä ei ole kovin ryhdikäs tuntuma – mutta toivottavasti niille jotain käyttöä löytyy 🙂

Ai niin, ja viime viikolla virkkasin itselleni liivin. Lanka on Schachenmayr Catania Coloria, kelta-beige-vaaleanvihreää. Virkkasin netistä löytämäni kuvan perusteella, tuloksena tämmöinen ”hippiliivi”:

Olisi voinut olla vielä hauskempi hapsullisena, mutta luovuin ajatuksesta – ainakin toistaiseksi – hapsujen epäkäytännöllisyyden vuoksi.

Mainokset

Pinsiön Perinteinen Pistelylauantai

Eilen saimme tyttären kanssa emännöidä mukavanlämmintä pistelylauantaita täällä Pinsiössä (Vuoden 2014 Pirkanmaalaisessa Kylässä, muuten 😉 ). Tästä on tulossa pikkuhiljaa vakiintunut elokuunaloittajaisperinne, ja se on oikein ihanaa, se!

Kiitos erinomaisen sijaintimme ”keskeisellä paikalla” Suomea (!), meille kertyi oikein mukavasti mukavaa porukkaa. Kiitokset hyvästä seurasta Sari, Pauliina, Sari, Päivi, Kaisa, Kirsi, Katri, Mia, Tuija, Tarja, Merja, Tarja, Ulla, Ressu – muistinkohan nyt varmasti mainita kaikki?

Olo on taas kuin synttäreillä, kun saa vielä tapaamisen jälkeen pyöritellä ja ihailla upeita emännänlahjoja, isot kiitokset niistäkin! Sari N. oli pistellyt Madame Chantillyn mallista todella suloisen tyynyn. Siinä on kaikki elementit kohdallaan: pyykkinaru, pupujussit ja lampaan pöksyt! Ressu oli ommellut kivan kruunusydämen – sitä katsellessa tulee kuningatarolo 🙂 Pauliina oli pistellyt tyynyyn suloisen vintagetytön, Kirsi oli leiponut soman kuppikakkuneulatyynyn, Mia oli neulonut kauniinvihreän liinan ja virkannut kukkia, Katri oli virkannut utuisen farkunsiniset pikkuliinat:

Ressu muisti myös meidän ”nuortaemäntää” koristesydämellä, joka löysi heti paikkansa tytön piirustusten keskeltä:

Ja vielä vaikka mitä muutakin kivaa saimme, tekemistä ja syömistä! (Syömiskuvasta puuttuvat herkulliset valkosipuli- ja pikkelssitölkilliset, jotka ehtivät jo eilen mukaan ruokapöytään – ja toisesta limpustakin humpsahti puolikas ”parempiin suihin” 🙂 )

Mitenkään ennalta sopimatta tyttärelle ja minulle taisi muodostua työnjako, että alkukahvitus oli minun heiniäni, pääruoka yhteistä puuhaa ja jälkiruokakahvi tyttären käsialaa. Tyttären taiteilemat herkut – hellepäivään sopiva raikas limettijuustokakku ja suussasulavat whoopiet – nostattavat veden kielelle, vai mitä:

Rehellisyyden nimissä on sanottava, etten pistellyt päivällä pistoakaan. Olen jotenkin aina niin tohkeissani vieraista, etten malta! Mutta illalla toki puhkuin inspiraatiota, kun olin päässyt ihailemaan toisten pistelijöiden meneilläänolevia töitä. Niinpä päätin ryhdistäytyä edes tilapäisesti, ja ottaa esille jo jonkin aikaa varastopussissa pölyyntyneen Teresa Wentzlerin The Fortunate Travellerin. Illalla se sai muutaman yhdenylipiston lisää: