Adventtikalenterin ensi luukut (Heikkohermoiset: koittakaa ottaa huumorilla :) )

Onpas pitkä aika, kun on viimeksi tullut blogia päivitettyä! Vuosi on ollut raskas, sydäntäsärkeväkin suorastaan, mutta palasia kokoillaan, ja matkaa jatketaan.

Adventtiaika ja joulun odotus tuo päivän paistetta risukasaankin – vaikka keli on mutainen, ja päivä kirjaimellisesti tuskin valkenee edes täällä Pirkanmaalla.

Ressun kanssa teimme taas goottiaiheisen adventtikalenterivaihdon. Ystävän valmistaman mieluisan paketin avaaminen joka adventtisunnuntai tekee sielulle hyvää: kiitos, ihana Ressu!

Ensimmäisen adventin pakettiin Ressu oli pistellyt ja ommellut komean riikinkukkorasian:

Korin sisään Ressu oli ommellut sulan kuvan, ja kansi on kekseliäästi kiinnitetty riikinkukonsulan näköisellä riipuksella. Havainnollistaakseni rasian kokoa kuvasin sen sukankudin sisällään:

Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, hyvin mahtuu Novitan Sukkalehti ja Anelma-Unelma-sukantekele korin sisään. Näin ne onkin huomattavasti somempi säilyttää olohuoneen pöydällä.

Adventtipaketissa riikinkukkorasian sisällä oli Ressun värjätyillä, tärkätyillä pitsipalloilla ja sinisillä pääkallohelmillä ehostama valosarja:

Tytär nappasi valosarjan seinäpeilinsä tunnelmanluojaksi, mistä ylläoleva kuva.

Minä neuloin Ressulle ensimmäiseen adventtipakettiin (eripari)pääkallosukat, jotka olivatkin Ressun toivelahja. Neulominen sujui mukavasti syksyllä, kun viruin pari viikkoa sairaalan sydänosastolla. – Pakettiin laitoin höysteeksi pari sukkien väreihin sopivaa pääkallo-/lintukorttia:

Toisen adventtisunnuntain lahjapakettiin Ressu oli ommellut ihanaakin ihanamman lepakon:

Tytär yritti napata tämänkin, mutta enpäs antanutkaan: tämähän on nyt minun lemmikki!

Lepakon kanssa samassa paketissa oli pistelty kallopariskunta (selvästikin isäntä ja minä), jotka Ressu oli keksinyt kiinnittää kivasti kauniisiin kynttiläalustoihin. Ja langasta kiedottu söpö (kai sitä saa niin kutsua?) pikkupiru. Voi olla, että jonkun huumorintaju on nyt koetuksella, mutta koska uskon, että Jumalalla huumorintajua piisaa, minä aion ripustaa hänet joulukuuseen:

Ressu löysi minun tekemästäni toisen adventin paketista naulakon, käsipyyhkeen ja rannekorun. Naulakon päällystin servetillä decoupage-tekniikkaa käyttäen. Naulakon kehykseen pistelin Etsystä löytämäni, joulunalusaikaan sopivan mallin ”Don’t Panic and Carry a Towel”. Kyseinen elämänohje on Linnunradan käsikirjasta liftareille, jonka muistin Ressun lempikirjasarjaksi. Kuten huomannet, pistellyssä kuvassa on liftarin peukku ja luku 42, jonka merkityksen mainittujen kirjojen ystävä kyllä tuntee.

Koska naulakon viisaus kehotti kantamaan pyyhettä, piti mukaan luonnollisesti pakata myös sellainen. Käsipyyhkeen pistelyaiheena on Tardis ja Dalekien (”Exterminate!”) jahtaama Doctor Who (- kun saimme taannoin Ressun jäämään myös Doctor Who -koukkuun.) Lisäksi laitoin pakettiin väriin sopivan rannekorun, jossa on, kallohelmen lisäksi, minua suuresti kiehtovia ”paha silmä” -helmiä. Muuten: niitä uskaltaa ei-taikauskoinen hyvinkin käyttää 😉 .

Laitetaankos vähän perinteisempää joulukäsityökuvaa myös, sellaisesta enemmän tykkäävien iloksi?

Pistelin nuorimmalle pojalle nimikkojoulusukan Donna Koolerin punaisen joulusukkakirjan mallilla. Pistelyyn käytin 32 ct hunajanväristä pellavaa. Sukan suuta somistin nauhoilla ja nyöreillä. Kollaasin pikkukuvasta näet myös, millaisen taustan sukkaan ompelin:

Advertisement

Kiitos joulun lahjoista

Joulunpyhät vierähtivät nopsasti, mutta joulunaika kestää toki loppiaiseen, joten en ole pitänyt joululahjapäivityksilläkään kiirettä. Mutta nyt on niiden aika. Nyt seuraa kuvia, joita kannattaa ilman muuta klikkailla suuremmiksi!

Pitkin adventtiaikaa olen esitellyt Ressun ja minun goottihenkistä adventtikalenterivaihtoa.

Ressu oli laittanut kalenteriin paketin, jonka sai avata, kun siltä tuntui. Minusta siltä tuntui jouluaaton aattona, joten silloin sitten…:
Voi, mitä paketista pomppasikaan (ei mönkinyt 😉 ) – komeat helmiaskarrellut hämis ja sudenkorento, sekä kaunista kirsikkakangasta. Hämähäkki teki minuun niin suuren vaikutuksen, että ripustin sen kuuseen killumaan. Sudenkorento lentelee toistaiseksi olohuoneen ikkunassa. Kiitos, Ressu!

Jouluaaton paketista sain avata Ressun ompeleman juhlavan käsilaukun, jonka kylkeä koristaa pistelty korsetti:
Todella kaunis! Upeita kankaita, kaunis muotoilu ja mustan rinnalla ihanasti syvää lilaa!

Minä pistelin Ressun aattopakettiin rasian kannen. Kun kannen teksti lupaa kakkua, pistelin mukaan (DMC:n Glow in the Dark -langalla) ”Poison”-muffinssin, joka sopinee neulatyynyksi.
Pakkasin rasiaan hiukan muitakin herkkuja – kallokarkkeja, kallopitsiä, koristehärpäkkeitä, Ninan lankoja:
Langat ovat teemaa myöten 😉 :
Tämmöisen killuttimen ostin itsellenikin syksyllä, hieman eri värisenä tosin. Minusta aika makee karnevaalitunnelma tuossa:
Goottivaihto oli kyllä mainio idea! Oli hurjan hauska keksiä teemaan sopivia juttuja. Ei uskoisikaan, miten moni asia siihen sopii, varsinkin, kun venyttää vähän rajoja 🙂

Joulun Miljoonalaatikkovaihto Kirsin kanssa on aina jännittävää! Vaihdon ideahan on, että molemmat osallistujat pakkaavat samankokoisen laatikon täyteen ristipistoiluun yms. liittyvää tavaraa, ja löytöjen tekeminen sekä laatikkoa kootessa että omaa lahjaansa jouluna avatessa on kertakaikkiaan mahtavaa! Tänä vuonna yhteinen teemamme oli kirjat/kirjallisuus/kirjasto.

Kirsi oli pistellyt ja ommellut minulle ihanan kirjastokassin, jonka raikkaat värit toivat kummasti mieleen kevään. Pistely sopii todellakin täydellisesti kirja-aiheiseen viimeistelykankaaseen. Tukevan tuntuinen kassi: kyllä kelpaa sen kanssa poiketa kirjastoautolla. Ja miten mainio idea onkaan tuo kirjapäiväkirja, johon saa listata suosikkikirjansa! Itse asiassa tytär kertoikin heti tarvitsevansa myös tuollaisen, eli taidan kaivata Kirsiltä vinkkiä, mistä tuollaisen löytää. Pistelty kaunis kansi tietysti kruunaa kirjan, ja tekee siitä ”salonkikelpoisen”. Niin söpöinen on myös tuo koristetyyny pisteltyine, kirjaa lukevine pikkuenkeleineen!
Ja voi, mitä kaikkia ihanuuksia Kirsi olikaan keksinyt pakata pistelyiden lisukkeiksi! Joan Elliottin kirja oli varsinainen tärppi, sillä se on niitä harvoja kyseisen suunnittelijan kirjoja, joita minulla ei entuudestaan ollut. Erityisesti kirjan aasialaismallit ovat ihastuttavia. Askartelukirja on mukavaa selailtavaa, ja ilman muuta sieltä löytyy sovellettavaa – minultahan ei nurkkiin kertyneitä pikkutavaroita puutu 😀 P.G. Wodehouse on lempikirjailijoitani. Olen lukenut hänen kirjoistaan kaikki, mitä kirjastosta löytyy. Neitonen ahdingossa on tuttu kirja sekin, mutta puuttui vielä omasta hyllystäni, joten se on erinomainen lahja! Ristipistomallit ovat ihania kaikki, kivasti erilaisia keskenään, ja kaikki myös mukavasti sovellettavissa erilaisiin tarkoituksiin. Kelttihenkinen lohikäärme on tehtävien mallien listalla hyvinkin kärkipäässä, mainioine teksteineen (”Here there be Monsters”).
Kollaasin alakuvassa näet mm. ihania kankaita viimeistelyyn ja pistelyyn. Molemmissa pistelykankaissa on todella hyvä kosketustuntuma ja värit ovat kauniin pehmeät. Nuo vintage-tyyliset nukkekotikankaat ovat muuten vietävän kauniita! – Kollaasin oikean yläkulman kuvassa näet suloisen, pienen pistellyn koristeen ja muuta paketin sisältämää mukavaa ja nättiä pikkutavaraa (peuranauhaa, Sherlock Holmes -kirjakitti nukkikseen, postimerkinmuotoisia tarroja, pistelyvalmis kirjanmerkki, kauniinvärisiä kookosnappeja).

Minun lahjani Kirsille sisälsi seuraavat itsetehdyt osat: Taulun malli on peräisin vintage-henkisestä pistelykirjasta, jossa on ”aapiskirjan sivu” jokaiselle aakkoselle. Pistelin ”H”:n, niinkuin Huttunen 🙂 (Kieltämättä pöllön ja siilin läsnäolo, lukeva tyttö ja jouluinen puunoksa tuntuivat vähintäänkin johdatukselta tämän mallin pistelyyn juuri Kirsiä varten.) Neocraftin suurta kirjaa lukevan pikkuisen ukon pistelin ja viimeistelin koristetyynyksi. Kolmanneksi pistelyksi tein kirjaa lukevan kisun, jonka viimeistelin aakkosnauhan kanssa kirjanmerkiksi. Pakkasin pakettiin myös metallisen kirjanmerkin ja käsityösakset, joihin pujottelin helminauhakoristeet. (Huom., haikarasaksilla on omat eväät, eli kala, mukana.) Ja mitäpä muuta Kirsille paketoin? Barbara Anan pistelymallin, joka itselläni on vielä aloittamatta, mutta pistelylistan kärkipäässä. Minuun vetoaa mallin hauska Shakespeare-sitaatti (”I like this place and willingly could waste my time in it”). Mallin kaveriksi sopi mielestäni samanhenkisesti rento Dimensionsin Daydreams-kitti. Oravakirjanmerkki (koska Kirsi tykkää laillani metsän pikku asukeista), Christmas Carolers -kitti (koska on joulu, ja koska laulukirjakin on kirja), muutamaa kivaa pistelykangasta ja lankaa, tukeva kirjakassi, lahjapussukka, Topeliuksen kuva vaikka nukkiksen seinälle, kirjanmerkkejä, Beatrix Potter -rintanappi, Beatrix Potter -ja Jane Austen -kortteja, kirja elokuvien lemmenpareista (kannessa muuten Rakastunut Shakespeare) ja höpsö kissapiirroskirja:
Ja monenmoisia kirjallisuuteen tavalla tai toisella liittyviä kankaita, sekä pitsikoristeita, nappeja ja pikkuhärpäkkeitä:
Kirsi kysyi, mitä ovat nuo pari kangaslajitelmaa, jotka oli pakattu käärön muotoon. Ne ovat Tim Holtzin suunnittelemaa sarjaa. Pidän kovasti Tim Holtzin askartelutarvikkeista, joten ilahduin syksyllä, kun löysin noita vintage-kuoseja myös kankaina. Itsellänikin on tarkoitus niistä ommella jotain kivaa, kunhan ehdin 🙂

Tyttäreni toivoi muutamaa itsetehtyä lahjaa. Virkkasin hänelle pääkallohuivin Ninan värjäämästä silkki/villalangasta ja neuloin kämmekkäät valepalmikoilla tytön itse messuilta valitsemasta langasta:
Lisäksi kokosin hänelle parit korvakorut, pääkallo- ja siipiaiheiset:
Toipa joulupukki minulle yhtä jos toista muutakin kivaa, noiden niin tärkeiden ristipistovaihtojen lisäksi. Isännältä sain toiveideni mukaisen vihreän yöpaidan ja samansävyisen pussukan, tytär antoi makuni mukaiset rintakorun ja huivikorun. Tuo valtava kirjavalikoima on ”oma lahjani itselle”, vähän hemmottelulukemista joulunpyhille ja niiden jälkeenkin:
Joulunpyhinä ehdin pikkuisen neulaakin heilutella. Pistelin Cross Stitcher -lehden mukana tulleesta tarvikepakkauksesta muutaman metsäneläimen, jotka taidan viimeistellä pussukaksi tai penaaliksi:
Jouluhan ei tosiaankaan vielä ole ohi. Kuusikin saa olla sisällä vanhaan Nuutinpäivään, jos vain jaksaa piikkejään ja koristeita kantaa 🙂

Neljättä adventtia :)

Tänä aamuna sain avata jo neljännen adventtikalenteripaketin. (Jestas, kuinka vauhdilla joulu lähestyykään!)

Ressu oli ommellut ihanan pehmosydämen:

Kaunis tuo hakasnauha, timanttikallo – ja ihanan kimalteleva kangas! Miten onnistuukin olemaan näin jouluinen olemalla samalla taatusti goottihenkinen. Kiitos, Ressu!

Minä puolestani pistelin Ressun pakettiin ”Painajaisen ennen joulua” 😀 Viimeistelin sen vuoraamalla sillä vaatepuun – ei tule sitten takin olkapäihin vaatepuun jälkiä. Taustakangas on hämähäkinverkkokuvioinen, pistelykangas 18ct käsinvärjättyä opalecent -aidaa, pistelymallin löysin netistä, mutten valitettavasti muista sivua.
Vaatepuun olkapäällä kiipeää hämis:
Laitoin pakettiin aiheenmukaisia härpäkkeitä joulunodotusta helpottamaan:

Palaan hetkeksi eilisiin tunnelmiin.

Saattelimme eilen isän viimeisen veljen haudan lepoon. Muistotilaisuudessa ilahduttivat monet valokuvat sedän elämän varrelta. Lempeää setää ja kaikkia rakkaita, edesmenneitä sukulaisia on hyvä muistella. Olen niin kiitollinen, kun olen saanut syntyä ja elää monien rakkaiden ihmisten ympäröimänä.

Hyvää matkaa, Kauko-setä!

Tänään Pinsiön taivaalla kajastaa aurinko:

Kolmannen adventin ehtoota

Jo kolmas adventti – kylläpä joulunalusaika rientää!

Tänään heräsin jo aamulla aikaisin ”tonttuilemaan” yhtä joululahjaa. Ja päivällä kiepuimme pari tuntia jouluostoksilla. Hyötylahjoja tänä jouluna, kuten aina – syötävää, päällepantavaa ja luettavaa.

Ressun antamasta joulukalenteripaketista avautui kauniisti verhoillulle foam-tyyppiselle levylle laskeutunut tummien, kirjosiipisten perhosten trio:
Ressu löysi minun kokoamastani adventtipaketista velhokynttilänjalan, pitsikallon ja -perhosen (herponen siis täälläkin 🙂 ) sekä amigurumi-morsiusparin. Sulhanen löysi morsiamensa lohikäärmerasiasta – eikös ole romanttista?
Mallit virkkaamiini amigurumeihin löytyvät Karmivan suloiset amigurumit -kirjasta. Tässä morsiuspari kuvattuna vielä meillä asuessaan, terijoensalavaan ripustettuina. Käyvät siis myös kuusenkoristeiksi 🙂
Mis sie tarviit synkeetä kirjaa, tässä siul olis sellainen:
Hienosti kirjoitettu kuvaus mieleltään hajoavasta ihmisestä, mutta surullinen, surullinen… Mutta hienosti kirjoitettu! Seuraavaksi pitää lukea jotain kevyempää – murhamysteeriä, ehkä? 😉

Toisen adventin rauhaa

Onni on taloudessa asustava Jauhopeukalo! Tytär leipoi eilenillalla Itsenäisyyspäivän kunniaksi joulutorttuja ja pasteijoita. Rahkataikina, torttujen täytteenä luumu- ja aprikoosimarmeladia, pasteijoissa tuoretta pinaattia ja fetaa. Voin vakuuttaa, etteivät pelkästään näyttäneet hyviltä!
Toinen adventti toi tullessaan Goottiadventtikalenterin toisen luukun avaamisen 🙂 Ressu on viime aikoina askarrellut kymmeniä helmisydämiä, joten myönnän, että odotinkin, koska tulee minun vuoroni saada oma ”varasydän”. Tuore sydämeni on kauniisti goottihenkinen sekä punamustine sävyineen että sydämen keskustasta kurkkaavine kalloineen:
Kiitos, Ressu!

Neuloin Ressun adventtipakettiin Selbudeath-sukat nilkkapituisena versiona ja Pirate-lapaset. Molempien linkit johtavat Ravelryyn. Laitoin mukaan samanhenkisen muistikirjan ja sopivasti ”synkkiä” nappeja:
Pistelijät-yhdistyksellemme on nyt valittu logo. Logon suunnittelija on Kirsi Huttunen. Hyvänä suunnittelijana Kirsi oli oivaltanut, että logon on syytä olla myös pisteltävä. Mallia täytyikin heti tuoreeltaan kokeilla, ja mukavasti se kankaalle taipui. Värivalinnat tosin ovat omani, Kirsin alkuperäisvärit saamme kuulla myöhemmin.

Joulunodotus alkakoon: hyvää adventtiaikaa!

Hoosianna on taas laulettu, ja ihailtu Pinsiön kirkon muhkeaa joulukuusta. Joulunodotus saa luvan alkaa.
Vuosi vuodelta tuntuvat joulut tulevan vastaan nopeammin ja nopeammin. Lapsena joulunodotus tuntui niiiiiin pitkältä, aikuisena tunnelma on toisenlainen. Pakettien kääriminen on kuitenkin aina yhtä ihanaa, niinkuin niiden avaaminenkin!
Tänä adventtina joulunodotusta helpottaa Ressun kanssa sovittu adventtikalenterivaihto.
Vinkki: Seuraavia kuvia kannattaa ilman muuta klikkailla isommaksi!
Yläkuvassa näet, millaiset paketit odottavat tuossa pöydällä avaamistaan, kollaasin alakuvassa ovat paketit, jotka itse eilen kannoin/annoin Ressulle:
Ja ihanuuksien ihanuus, kun ensimmäisen kalenteripaketin avaamista ei tarvinnut kauaa odottaa, onhan tänään jo ensimmäinen adventti! Katsopas, millainen komistus meidän pihaamme lehahti, kun paketin avasin:
Oletkos upeampaa lohikäärmettä ikinä nähnyt?! Kiitos, Ressu, että jaksoit yötä myöten minulle tämmöistä väkertää! Tämä saa taatusti paljon rakkautta ja huomiota, tämä suloinen, kovikselta näyttävä mutta pehmoinen otus! Sen siivet ovat alapinnaltaan ihanan hopeanhohtoiset, vaan eipä halunnut kaveri kuvaa varten siipiään kohotella. Taisi olla matkasta vielä väsynyt. Ja muuten, sen varpaatkin taipuvat, joten ote pitää 🙂

Ressu löysi paketistaan pistelemäni Pahattaren, jonka viimeistelin simppeliksi ”kauppakassiksi”:

Malli Stunning Cross Stitch: ”Disney’s Maleficent Inspired Silhouette”. Kangas Silkweaver 32 ct Belfast Linen, lanka ThreadWorX.

Laitoin pakettiin lisäksi pientä puuhaa adventtiajaksi: Horror Stories -värityskirjan, Stonehenge-kirjanmerkkikitin, Myyrä-joulukalenterikortin ja muutaman aiheenmukaisen riipuksen.
Kassin taustapuoli, pari yksityiskohtaa ja vuori (jonka kuvituksena korppikotkia, käärmeitä, sisäelimiä ja muuta tarpeellista 😛 )
Kävimme eilen tyttären kanssa pääkaupunkireissulla, ristipistotapaamisessa Marian luona. Pistelin emännänlahjaksi pienen saksikoriste-biscornun, jonka toisella puolella on yhden yli, toisella puolella kahden langan yli pistelty kardinaalilintu. Kangas on 32 ct opalecent pellavaa:

Vähän meidän vanha, virkattu lohikäärme-amigurumi on tuota uutta isosisarustaan pitkään katsellut, mutta alkavat nyt rauhoittua ja sopeutua asustelemaan saman katon alla. Eivätköhän iltaan mennessä ole jo parhaita ystävyksiä 😀

Kiitos joulun lahjoista!

Kiitos Joulun Lahjasta kuuluu Joulun Lapselle, mutta näistä aineellisistakin täytyy muistaa kiittää! Paketteja avatessa olen saanut tuntea, miten ne ovat lämpimästä sydämestä laadittuja, ja niistä huokuu välittämisen henki. Parasta ovat tietysti itsetehdyt lahjat.
(Suosittelen, että kokeilet kuvien klikkaamista – ne usein suurenevat siitä, ja pääset tutkailemaan pakettien sisältöjä tarkemmin 🙂 )

4. adventti oli tänä vuonna niin lähellä joulua, että päätin säilyttää sen adventtikalenteripäivityksen tähän joulun yhteyteen.
Sari oli kääräissyt 4. adventtisunnuntain pakettiin jälleen kerran vaikka mitä ihanaa! Kalenterimme ”No onkos tullut kesä?” -teema sai jatkoa upealla pistelykirjalla, jossa on mm. todella kauniita pieniä lintumalleja! Pistelykangasta sain kaksin kappalein, pellavansävyisenä ja syvän sinisenä. Pikkuinen kellervä pala pussissa lienee lankavahaa, jota ilman en metalliefektilankojen (varsinkaan DMC:n sellaisten) kanssa selviäisi ollenkaan. Ja jälleen paketissa oli 3 kuukausipistelyä!

Nuo kuukausipistelyt ovat kyllä toinen toistaan upeampia ja hauskempia. Jossain vaiheessa mietin, mikähän mahtaisi näiden joukosta olla lempparikuukauteni, mutta enpä taida pystyä valitsemaan.

Minä laitoin Sarille pakettiin Englanti- ja Pariisi-aiheisia viimeistelykankaita ja -nauhoja (Pariisi-aiheiseen nauhapuolaan kiedottuna 😉 ), paperikukkaohjevihon ja pikkuisen pistelymallin:

Pistelyn viimeistelin kiinnittämällä sen muistiinpanovihon kanteen. Taustakannen askartelin mm. siirtokuvilla. Pistelymalli on Prairie Schoolerin, kangas iki-ihana vintage country mocha linen.

Ja sitten niihin joululahjoihin!
Sari ja Ressu minua jo vähän varoittelivat, että Sarin jouluaaton paketti aiheuttaisi minulle ylimääräisiä sydämentykytyksiä, joten osasin onneksi varautua henkisesti ;).
Sarin laatimasta aaton paketista löytyi viimeistelykankaita, kuukausipistelyt vuoden lopuille kuukausille (voi mahdoton, Sari, minkä uskomattoman työn olitkaan tehnyt näiden kanssa!), kalenteritaulu kuukausipistelyiden esillelaittoa varten ja – huh-huh – Jane Austen -pussi, josta löytyi Jane Austenin talo pistelykittinä, ai hurja!
Vaikea sanoa, mikä tässä eniten polvia heikotti (onneksi avasin paketin istualtani), nuo ihanat kuukausipistelyt vai tuo kitti, josta kai voi sanoa, ettei sen luulisi Suomessa kovin usein vastaan tulevan. Sari kun kertoi, että se on saatavilla vain Jane Austen -museosta. Kiitos, Sari! Oli tämä kyllä melkoinen kalenteri kaiken kaikkiaan. Suuri ilo oli avata jokaikistä pakettia, näiden kanssa joulunodotus sujui kuin tanssi!
Kalenteritaulu löysi jo paikkansa. Se sopii mielestäni kauniisti kirjailemieni pellavaverhojen rinnalle:

Minä laitoin Sarin aattopakettiin pari All Our Yesterdaysin pikkukittiä ja -ohjeen, jouluisen pikkuliinan, pisteltävän pyyhkeen, pienen kesäisen pistelymallin, tilkkutyökirjan ja pikkuhärpäkkeitä esim. pistelyiden koristeluun:

Härpäkkeiden säilyttämiseen pistelin ja askartelin tulitikkuaskista tämmöisen säilytysrasian:

Ja rasian pistelymallihan on niin ikään AOY:n.

Siinä kuin adventtikalenterivaihto Sarin kanssa, on myös Miljoonalaatikkovaihto Kirsin kanssa muodostumassa jo hyväksi jouluperinteeksi :).
Tämän vuoden jouluksi Kirsi toivoi laatikkoa Briggsin Lumiukko -teemalla, minun toiveissani oli saada metsäneläinteemaa. Ja oioi, mitä kaikkea sainkaan:

Lukemista ja katselemista vaikka minkä sorttista: pokkarin (johon tartun ihan hetimiten, kun sain edellisen kirjani juuri tänään luettua loppuun 🙂 ), Amigurumi-kirjan (villieläimiä ja avaruusolioita – jee!), pistely- ja askartelulehdet, kolme Prairie Schoolerin kaunista mallilehdykkää (pakko sanoa noin, koskapa niissä on aina enemmän kuin yksi malli per lehtinen), Plum Street Samplersin mallin, jossa on kolme pikkuprofeettaa (niistäkin malleista löytyy eläimiä 😉 ), upean, ison ja yksityiskohtaisen kettumallin, Sajoun lempeänsävyisen lankalajitelman laatikossaan, upeansävyisiä käsinvärjättyjä lankoja, kaksi kaunista viimeistely- ja pistelykangasta (tuo Ninan Cocoa Light on lemppareitani), Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri -aiheisen sormustimen kokoelmiini, metalliset pupu- ja peura- ja lasisen ketturiipuksen, peura-aiheisia ”askartelukuplia”, ompelukonekoristeen, vintage-henkisen Sajou-alusen, pahvirasioita, metallisen pöytätelineen, paperinarua, nauhoja, lehmäpatalapun, ”O”-ompelumerkin, peuraripustimen, kettukortin ja pikkuviimeistelyihin 2 pinnipohjaa, riipuspohjan ja puupohjan. Erityiskiitos siitä, miten Kirsi on osannut ottaa huomioon keräilykohteeni! Paketin koko sisältö on uskomattoman kaunista ja ihanaa, mutta paras tulee kyllä tässä, nämä suloiset pistelyt, jotka Kirsi on tehnyt:

Oioi sentään, henkeäni haukoin näiden edessä. Peurapussukan pistely on upean kimalteleva, karpalonvärinen (pohjakangaskin on tavattoman kaunis), kaunis kettu juoksee tunnelmallisensinisessä talvimaisemassa, itämainen tyttö kiliseekin helmoistaan, ja neulavihko (toivelahja, minulla kun ei neulavihkoa entuudestaan ollut), jonka taustalla on tuo tuikitarpeellinen muistutus ”Keep calm and sitch on”, ja etukannessa mitä suloisin orava. Neulavihkoa ja pussukkaa pääsette varmaankin tulevissa ristipistotapaamisissa ihastelemaan, mutta koristeet laitoin nyt täytille kuusen oksille – vaikka mielestäni nämäkin sopivat esille myös muuten kuin joulun aikaan:

Kirsille piti siis oleman Raymond Briggsin Lumiukkoa. Suoraa Lumiukko-teemaa laitoin kahden pistelykitin ja CD:llä varustetun kirjan verran (CD:tä en ”kontrollikuunnellut” – olisikohan siinä ollut satu luettuna vaiko Lumiukko-laulu?) Lumista teemaa täydensi talviluisteluaiheinen pyyhe, jonka voi koristella pistelemällä, sekä pikkupussi lumenvalkoisia helmiä. Muuten arvioin laatikon sisällön sen mukaan, mitä Kirsin kiinnostuksenkohteista tiesin. Niinpä mukana on kärpässientä, turkoosia, pöllöjä ja kissoja, erilaisia viimeistely- ja koristetarvikkeita nukkekotiaskarteluun tai pistelyihin ja söpö tilkkutyökirja, josta arvelin löytyvän ideoita muuhunkin kuin tilkkuiluun:

Pistelin Kirsille Briggsin Lumiukkoja puurasian kanteen, tyynyyn ja kynäpurkkiin (pistelyn olisi voinut teipata purkin reunoihin 2-puolisella teipillä, mutta jätin sen irtonaiseksi, jotta Kirsi voi halutessaan vaihtaa purkin vuorauksen). Vihkon koristelin askartelemalla. Kirsi tiedusteli, miten rasian reunat on käsitelty: servettitekniikalla, eli kiinnitin niihin servettiä askartelulakalla, ja vähän laitoin leimasinmustetta höysteeksi. Kaikki pistelymallit ovat englantilaisista pistelylehdistä. Neulomani pikkuinen Lumiukko on ihan omasta päästä suunniteltu.


Meidän perhe antaa ja saa aina äärimmäisen käytännöllisiä ja arkisia lahjoja. Joulupaketteihin kerätään perusvaatteita, ja jokaiselle lapselle joku CD tai DVD, kirja sekä ehkä jotain ”toimistotarvikkeita”, kuten seinäkalenteri seuraavalle vuodelle, kyniä tai vihkoja.
Minäkin sain jotain, kun osasin toivoa :). Isännältä sain kirjevaa’an (yhteiseksi hyväksi, kun isännän ei tarvitse kiikuttaa jokaista vaihtopostiani enää konttorin kautta, vaan voin itse punnita), tyttäreltä pehmopupun (josta vinkkasin hänelle Kädentaitomessuilla), anopilta huopa- ja puuhelmistä askarrellun kaulanauhan ja äidiltä – aina tarpeellisten hygieniatuotteiden ja lämpimien rukkasten lisäksi – nätin sydänkorusetin:

Tytär toivoi kirjoneulelapasia. Neuloin oman mallin. Yhdelle pojista neuloin villasukat:

Sen lisäksi saimme – ja söimme – luonnollisesti liiankin kanssa suklaata ja marmeladia 🙂

Niin paljon kaikkea kivaa ja kaunista!

Posteljooni toi tänään joulutunnelmaisen lähetyksen Maijalta:

Kardinaalilinnut ovat sitten ihania! Valitettavasti tänään tuntuu olevan haljujen kuvien päivä. Kaamosaika haalistaa lämpimiä värejä. Mutta voitte kuvitella, että pistely sydämen kyljessä on tosi soma, ja kortti maijamaisen viimeistelty. Lämpimät kiitokset, Maija!

Viime sunnuntaina sain avata Sarin kokoamasta adventtikalenterista 3. adventtisunnuntain paketin. Taas aivan mahtava:

Sain 2. adventtina tyynyt 3 ensimmäiselle kuukaudelle, tässä seuraava neljännesvuosi Sarin pistelemänä. Nämä ovat tosi kauniita! Lisäksi tuhdissa paketissa kaunis kirjanmerkkikitti, kukkeaa viimeistelykangasta ja pussissa ihania nappeja. Kertakaikkiaan täydellinen paketti. suurkiitos!

Minun 3. adventin paketissani Sarille taisi olla ompelemani puikkokotelo (kuvan puikot kuvausrekvisiittaa), johon pistelin lammaslorun, ja puiset laukunsangat:

Ai niin, ja sain muuten – kalenteripakettien ulkopuolella – Sarilta pienen pussukan:

Saatesanoilla, että se on ”miltei pyhäinjäännös”. Arvaatkos? Hee, sen sisällä on laventelia – Jane Austenin puutarhasta!

Meillä oli Kosken Helenan kanssa eläinaiheinen ATC-vaihto. Hän teki minulle näin upeat kortit, ”P niinkuin papukaija”, ”E niinkuin elefantti” ja ”R niinkuin rusakko”:

Kuten jo Helenalle kirjoitinkin, eksoottiset eläimet ovat omalla tavallaan ihania, värit jne., mutta eipä ole suomalaisen rusakon voittanutta! Kiitos, Helena, taidokkaista korteista (olet kyllä tosi taitava piirtäjä!) ja erityiskiitos siitä, että pupufani sai rusakkonsa 🙂

Minä tein Helenalle nämä kortit:

– Vasemmassa yläkulmassa orava (vai joulu 😉 ) ovella (kortissa on avautuvat ovet, joista tulee esiin talvimaisema oravineen).
– Vasemmassa alakulmassa poro (vai joulu?) paketissa (kortin paketin saa auki, kun kietaisee nauhan pois metallikukan ympäriltä; paketista avautuu poro metsämaisemassa).
– Kolmannessa kortissa joulu on saapunut pihapiiriin. (ATC:n pistely on – kappas vain – tehty samasta mallista kuin postauksen alussa esittelemäni Maijan tekemä sydänkoriste. Malli on tämänvuotisesta JCS Christmas Ornaments -lehdestä, Cathy Jeanin The Victoria Samplerille suunnittelema Baby Cardinal.)

Olen lahjonut itseäni joulun alla muutamalla levyllä, joista jokaista voin lämpimästi suositella. Näitä meillä nyt on kuunneltu:

Joulukalenterin avauksia ja kellotapulin käyttöönotto

Tällä viikolla onkin ollut juhla toisensa jälkeen!
Itsenäisyyspäivänä sain avata Sarin kokoaman adventtikalenteriluukun:

Sinivalkoista tunnelmaa luomaan jäänsininen kynttilä alustoineen, sinistä koristehelminauhaa ja teetä.
Minun pakettini Sarille sisälsi askartelemani tuikkukynttiläkortin, kokkaamiseen innostuneelle Sarille sopivan reseptivihkon (jonka pahvikannen voi koristella vaikkapa servettitekniikalla ja johon voi upottaa pikkupistelyn) ja Silkweaverin käsinvärjätyn pistelykangaspalan:

Tänään, toisena adventtisunnuntaina, sain avata näin mahtavan paketin:

Kahdet (!) ihanat korvakorut (hopeanhohtoiset pääkallot ja siniset narukerät – sopivatpa muuten väriltään ihan täydellisesti kallohuivini kanssa), upea sininen pistelykangaspala (ihan kuin siinä olisi oksahahmoja – pilvisenä kaamospäivänä otettu kuva ei valitettavasti tee värille oikeutta) ja kolme (!) kuukausipistelyä. Voi, minä sitten tykkään näistä, missä on ihania tekstejä! Sydämellinen kiitos muhkeasta paketeista, Sari!
Minun kokoamassani 2.adventtisunnuntain paketissa oli Sarille pistelylehti, raidallista koristenauhaa ”kilpikonnamaisessa” puolassa ja pistelty kilpikonnan muotoinen neulavihko, josta tarkempi kooste alempana:


Kilpikonnan malli löytyi netistä, taisipa olla galleryn sivuilta…

Ja sitten tämänpäiväinen suuri juhla, kyläkirkkomme kellotapulin vihkiäiset. Nykyään on harvinaista, että kyläkirkoille lisätään mitään. Tavallisempaa valitettavasti on, että niiden käyttöä lopetellaan. Meidän kirkkomme, vuonna 1950 valmistunut, kyläläisten talkoilla rakentama Pinsiön kirkko, sai kuitenkin tänään käyttöönsä jotain uutta. Vuosien ahkeran keräystoiminnan ansiosta kyläläiset saivat ostettua kirkollemme kellon, ja tänä syksynä rakennettiin myös kellotapuli, kylässämme kasvaneista lehtikuusista, pitkälti kyläläisten omin talkoovoimin.

Tänään oli aika viettää iloinen ja juhlallinen käyttöönvihkiminen. Vasemman yläkulman kuvassa tapuli ja poikamme, kirkon suntio, joka sai kunnian soittaa käyttöönvihityn kellon ensitahdit. Portailla Pinsiön mieskuoro, joka juhlisti laulullaan niin jumalanpalvelusta kuin senjälkeistä ulkona vietettyä rukoushetkeäkin. Vasemmalla alhaalla kodikas hirsikirkkomme sisältä. Kylämme on ”kolmen pitäjän Pinsiö”. Niinpä tilaisuuteen osallistuivat Nokian seurakunnan kirkkoherran lisäksi myös Hämeenkyrön ja Ylöjärven seurakuntien kirkkoherrat. Heidän seurakuntiensa alueelle kylämme sijoittuu, vaikka ennen muuta olemmekin – iloisen ylpeästi – pinsiöläisiä.

Joulunalusajan tunnelmaa

Hoosiannaa on laulettu, adventtiaika on siis julistettu alkaneeksi!
Sarin kanssa jo perinteeksi on muotoutunut, että adventtikalenterivaihtomme muodostuu paketeista adventtisunnuntaille ja jouluaatolle (ja sopimuksen mukaan voi koota ekstrapaketteja 😉 ) Tänä vuonna kalenterillamme on myös teema, ”No, onkos tullut kesä?” – Teemassa pysytään, jos huvittaa 😀
Tänä aamuna sain avata ihkaensimmäisen pakettini (tai no, okei, avasin sen jo viime yönä, kun tuli valvottua – minulle epätyypilliseen tapaan – yli puolenyön…) Paketti osoittautui erinomaisen muhkeaksi ja ihanaksi: Sarin neulomat hehkuvanväriset Kesäkimppu-villasukat, pieni pistelykitti aiheenaan surffaileva mangusti (suloinen!) ja Regian pehmoista, kevyttä ja lämpimänväristä (kuvailisikohan tuota punaisen viinirypäleen sävyksi?) huivilankaa.

Joulusuunnitelmistaan johtuen Sari availee omia luukkujaan vähän eri tahdissa kuin minä, mutta julkaisen täällä luukut samantahtisesti omieni kanssa. Eli Sari löysi ensimmäisestä minun kokoamastani kalenteriluukusta pinkinvärisiä askartelutarroja ja -kukkia, nappeja ja neulomani ”Knitting Queen” -pussukan – jossa on pinkki, pupukuvioinen vuori:

Laitoin Sarille yhden ”pehmeän paketin” avattavaksi silloin, kun siltä tuntuu. Sieltä paljastui tämä Cataniasta neulomani puuvillahuivi:

Perusmalli on yksinkertainen säännöllisine lisäyksineen ja kavennuksineen, reunaan improvisoin virkatun pitsin. Virkattua kukkaa voi halutessaan käyttää huivin päiden kiinnitykseen.

Eilen kyläilimme Kirsillä. Neuloin hänelle tuliaisiksi pöllösukat 7 veljeksestä ja tiskirätin Novitan (vanhemmasta) Bambusta, ja liitin mukaan pari joulunkodikasta keittiöpyyhettä:

Tiskirätin pöllöllä on kirjotut silmät, sukkapöllöillä nappisilmät. Pöllömalleja on netti pullollaan, mutten viitsinyt hakea näihin mitään valmista mallia, vaan improvisoin pöllöhahmot muistinvaraisesti.

Meidän tyttö sai pistellyn pikkujoululahjan Ressulta (”A Very Merry Christmas” -kuusi pisteltynä pellavalle, jossa ”sataa lunta”), minä sain Sarin valmistaman paketin somine poropistelyineen (poro koristeen molemmilla puolilla – sopisi hyvin joulukuuseen, mutta kiinnitin sen jo punaisiin kirjontasaksiini, jotta saan ihailla poroja ympäri vuoden) ja tuunattuine tulkkukortteineen:

Molemmat lahjat henkivät ihanaa joulutunnelmaa; lämmin kiitos!

Alhaalla vasemmalla pikkupaketti meidän tytöltä (pistely hänen ja minun yhteisprojekti), joka meni Mialle, oikealla oma pakettini, joka taisi mennä Sandralle? Molemmat kortit ovat minun korttipajastani:

Pistelymme tarkemmassa syynissä, ylänurkissa näkyvät roikkojen taustat pikkuruisina kuvina. Molemmat pistelymallit ovat vanhoista englantilaisista ristipistolehdistä:

Maijalle annoin pieneksi ”pikkujoulumuistamiseksi” virkkaamani pitsihuivin (ohje Hurmaavat pitsit -kirjasta) kiinnityskukkineen ja Scaramella-huiluyhtyeen tänään julkaistun Juhlaa-joululevyn:

Sivumennen sanoen tuosta Scaramellan uusimmasta levystä on hyvää vauhtia kehittymässä uusi lempparijoulunaluslevyni – olen kuunnellut sitä nyt lähes viikon ajan noin 5 kertaa per päivä :).
Kirsin kanssa vaihdoimme myös joululahjamme, tämän joulun miljoonalaatikot. Ylimmäinen tuli minulle, alimmainen lähti Kirsille. Tämä jännitys säilyy aattoon saakka!

Sitten muuten vain jouluinen käsityö. Viimeistelin kardinaalipistelyni sohvatyynyksi. Pistelymalli Cross Stitch Gold nro 79, Maureen McCarthyn Cardinals & hemlock tree. Pistelykangas käsinvärjättyä pellavaa, lumihangessa käytin valkoisen perus-DMC:n rinnalla toisena säikeenä DMC:n valkoista kimalle-efektilankaa:
Ja oman versioni tästä jakusta neuloin valmiiksi myös. Se koostuu etupäässä erilaisista kauan varastossa odottaneista neulelangoista (mm, Teeteen Alpakka, Dropsin Delight ja Catania), ja sen voisi nimetä vaikka ”Menninkäisäidin talvitunikaksi”:

Koska joulukalenterit ovat niin kivoja, tarvitsin päivittäinkin ”avattavan”. Niitä on kaksi, ja ne ovat tässä:

Kesken oleva HAEDini (Heaven And Earth Designsin freebie-malli Foxglove Ball) yrittää adventin aikana kasvaa 100 piston päivävauhtia. Kiitos Katrin muistin, että minunkin hyllyssäni on Jostein Gaarderin Joulumysteerio. Se on nyt unilukemiseni. Luen joka ilta seuraavalle päivälle omistetun luvun.
Tunnelmallista adventtiaikaa, ystävät!