Joulujuhlaa

Eilisiltana kävimme Nokian Hempankaaressa paikallisen Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen ja kehitysvammaisten toimintakeskuksen yhteisessä joulujuhlassa.

Ohjelma oli perinteinen, musiikkipitoinen ja tunteikas. Saimme jokajouluiseen tapaan kuulla Saulin laulavan painokkaasti ”Hiljaa, hiljaa”, Liisan kitaransoittotaito oli taas kehittynyt aimo harppauksen eteenpäin, ja Hempan Pumppu esiintyi totuttuun tapaan täsmällisesti, taidolla ja tunnelmallisesti. (Liikutuksen kyynel tirahti taas silmään, tällä kertaa Mertsin ”Hei mummo” -tulkinnasta.) Uutena piristyksenä oli Hempparäppiä. Me isännän kanssa tykkäsimme erityisesti jouluisesta ”Kuka Mitä Häh?” -sanoituksesta ja -räpsovituksesta. Vetosi meihin -60-luvulla syntyneisiin 🙂

Joulupukki kävi luonnollisesti taas Hempankaaren väkeä tervehtimässä, ja mukavasti ”höperehtimässä”. Päätteeksi nautittiin torttukahvit.

Ostimme kotiintuomisiksi pari keramiikkakoristetta, Hempankaaren omaa tuotantoa:
Näistä täytyy sanoa, että eivät maksaneet jouluilot paljoa (pupu 7€, heppa 2€), ja niitä kelpaa katsella ympäri vuoden.

Katselin youtubesta, olisiko sieltä liittää tähän mukavaa näytettä Hempan Pumpun tuotannosta ja Mertsin ihanasta laulusta. Jokainen ihminen on laulun arvoinen löytyi. Käypäs kuuntelemassa, ellet ole päässyt nauttimaan Pumpusta livenä!

Loppukuva ei liity jouluisiin tunnelmiin yhtään. Tai ei pitäisi liittyä, mielestäni. Vaan niinpä vain tänä aamuna pihamme joulukuisessa lumihangessa kiemurteli – mato!
Aika vakava argumentti ilmastonmuutoskeskusteluun?

Tekosia

Kylläpäs on kertynyt aikaa viimeisestä käsityöpäivityksestä; korjataan asia pikaisesti!

Loppuviikosta iski virkkauskipinä, ja koukkusin hartioille syksyn kunniaksi pääkallohuivin:

Pääkallohuiville löytyy useampikin malliversio, omaani sovelsin mallia, joka löytyi täältä. Kiva farkkulanka on Sarin löytö; kiitos :).

Syksyn mittaan olen pistellyt aijankohtaan sopivia ilmaismalleja. Tämä valmistui Ristipistoilijoiden fb-ryhmän Kurpitsapamaus-viikonloppuna:

Malli Passione Ricamon vanha freebie. Oikeanpuoleisessa kuvassa pikkutyynyn tausta (langanpätkineen ja koirankarvoineen, jotka huomasin tietysti vasta valokuvasta). Pistelykangas on hempeänvaaleansinistä, hieman kimaltelevaa, käsinvärjättyä 28 ct pellavaa. Kurpitsan pistelin 3 säikeellä, sinimustan osuuden 2 säikeellä, aavistuksenomaisen aavehahmon yhdellä säikeellä ja petit point pistoilla. Hämähäkki on DMC:n hopeanväristä efektilankaa. Polvekenauha reunassa on Nina’s Threadsin käsinvärjättyä nauhaa.

Nämä kaksi seuraavaa pistelin ja viimeistelin Ristipistoilijoiden fb-ryhmän Noitien yö/viikonloppu -tempauksen aikana:

Malli on Plum Street Samplersin freebie Hares Happy Hounting, kangas on Polstitchesin, langat DMC colour variations.

Malli The Little Stitcherin freebie Vintage Witch – lankana Atalién Jais, kankaana SunnyDyesFabricsin 32 ct Opal Belfast Linen Antiqued Parchement, koristeena pari pitsinpätkää.

Viime kuussa pääsimme seuraamaan poikamme valatilaisuutta Niinisalon varuskuntaan:

Valatilaisuus Niinisalossa 23.8.2013.

Kollaasin yläkuvissa hienot historianäytösnumerot: aidot tykinlaukaukset ja komeat sotahevoset. Vasemmassa alakuvassa isäntä pääsi tutustumaan pojan kaapin sisältöön… Oikeassa alakuvassa meidän tykkimies ohimarssii.

Aloitin reissunpäällä pojalle sukkia, jotka valmistuivat sitten joskus seuraavalla viikolla:

Solttupojalle puuvillasukat Sockina Cotton -sukkalangasta.

Erinomaisen kirjavat sukat, mutta poika muisti silti kehua :D. Lanka on hänen lemppariaan. Valitettavasti en ole tätä lankaa enää löytänyt, ja siksi nämäkin sukat näin kirjavaksi muodostuivat, sillä käytin niihin neljän erisävyisen – jo sinällään monivärisen – langan jämät. Mutta yhtä lailla ne toki tehtävässään palvelevat.

Syksy alkaa hiljalleen hiipiä luo. Aika tavalla keltaista on jo, ja kesäkukat odottavat pihalla kompostointia. Pelargoniat sentään kannoin taas sisään. Katsotaan, moniko talvehtii tällä kertaa:

Kesäkuvia

Kun otsikkokin lupaa kesäkuvia, niin aloitetaan sitten lumisista maisemista, eli nämä ovat meneilläänolevat ”kesäkäsityöt”:

Paljon ei ole enää kesken kumpikaan, mutta nyt keskityn hetkeksi vaihtopistelyihin; joulunalusajan vaihdot ovat lähempänä kuin keväällä olisi uskonutkaan :).

Esikoinen oli viikon Nokian Kehitysvammaisten tuen leirillä, ja muu perhe vietti perinteistä kotiseuturetkeilyaikaa. Yrjölän mansikkatilalla kävimme, paitsi ostamassa mansikoita ja herneitä, juomassa mansikkalimpparia ja syömässä marjapiirakoita, myös ihailemassa lampaita, kilejä ja kanoja (joista kuva allaolevassa kollaasissa, ylävasemmalla).

Yksi hellepäivä vierähti Vapriikki-reissulla Tampereella: terrakotta-armeijanäyttely oli vallan upea, ja mielenkiintoinen oli myös koto-Suomen eläimistöä esittelevä näyttely. Kanahäkkikuvan vieressä isäntä koeistuu Vapriikin väliaulassa näytillä olevaa ikivanhaa polkupyörää (jossa on kyllä hurjat mittasuhteet: ovat ne entisajan pyöräilijät olleet rohkeita!) Alhaalla toisena oikealta on se ainoa ”matkamuisto”, joka piti välttämättä Vapriikista mukaan napata: nukkekodin karttapalloksi sopiva teroitin.

Alavasemmalla näkymä Hämeenkyrön Maisemakahvilasta, jossa käymme kerran kesässä syömässä talon mustikkapiirakkaa ja munkkeja ja ihmettelemässä taidenäyttelyitä kahvilan kamareissa ja Taideladossa.

Yläoikealla näet meidän tämänhetkiset naapurit syömässä, ja alaoikealla on meidän oman pihan mansikoita. Joskus vuosia sitten siirtelin mansikantaimia metsänreunasta kukkapenkkeihin, ja siitä ne ovat kivasti levinneet pihaan ja tarjoavat pitkin kesää hyvää ja terveellistä naposteltavaa – ihan tulee lapsuus mieleen.

Niin, ja vielä, meidän pihajänis:

Ihana, kaunis, utelias ja rohkea pupu, joka ei meidän pihakoiraakaan säiky. (Vissiin tietää, että se on kiinni).

Jos meidän pihan haluaa nähdä kukkivan, sitä on pakko katsella nyt. Syyskasvit eivät kylmänaralla pihallamme viihdy, mutta sydänkesällä sentään kukkii villisti:

Pistoja, retkiä ja hellettä

Endymion saapui tänään kehystettynä kotiin, juuri parahiksi ennen ensi viikonlopun juhlia:

Tarkemmat tiedot pistelykankaasta ja langoista löydät täältä. Ja meidän ihana kehystäjä löysi taas varastostaan passelit kehykset.

Me ”Tampereen seudun pistelijät” – Katri ja minä – käytiin vieraisilla Sarilla, tapaamassa Turun seudun pistelijöitä. Vein tuliaisiksi satuaiheita harrastavalle emännälle Beatrix Potter -aiheisen projektipussukan, jonka sisään sain sopimaan satukirjan ja muutaman aiheeseen liittyvän kortin:

Itseasiassa sattui niin somasti, että varastoistani löytyi kortti pussukan molempien puolien kuva-aiheista, ja kisukortti kylkiäisiksi, kun emäntä tykkää kissoista myös. Pussukan pistelty Amitie-teksti on osa Isa Vautierin suunnittelemaa mallia, ja pistelykangas niinkin hurjanniminen sävy kuin Muumion kirous... Mutta kaunis kangas,  nimestään huolimatta :D.

Kiertelimme Katrin kanssa myös pikkaisen Turun käsityöläismuseokorttelia:

Tytär kävi puolestaan luokkaretkellä Hämeenlinnassa ja yllätti minut täydellisesti tuomalla näin kivan tuliaisen:

Kuulemma luokkakaverit eivät entuudestaan tienneetkään, mikä on sormustin :).

Oh, ja sain viime viikolla kivaa postia Koukussa kortteihin -sivuston Yllätä kortilla -haasteen tiimoilta:

Kiitos, Jonna, kauniista kevään/kesän tuulahduksesta; ihana, raikas kortti! Itseltä kun on askartelu jäänyt viime aikoina sivummalle, posti oli ihan täydellinen yllätys.

Hmm, ja jotain postia on tullut ihan tilattunakin…:

Pikkuisen innostuin päivänä muutamana, kun mieli oli maassa ja tarvitsin vähän henkistä potkua. Mutta on ne ihania! (Ja ilmeinen syy siihen, miksi se askartelu on jäänyt syrjemmälle.)

Hyvää juhlaviikonloppua, keille nyt juhlia kohdalle sattuu. Ja mukavaa kesänalkua muutenkin!