Neljättä adventtia :)

Tänä aamuna sain avata jo neljännen adventtikalenteripaketin. (Jestas, kuinka vauhdilla joulu lähestyykään!)

Ressu oli ommellut ihanan pehmosydämen:

Kaunis tuo hakasnauha, timanttikallo – ja ihanan kimalteleva kangas! Miten onnistuukin olemaan näin jouluinen olemalla samalla taatusti goottihenkinen. Kiitos, Ressu!

Minä puolestani pistelin Ressun pakettiin ”Painajaisen ennen joulua” 😀 Viimeistelin sen vuoraamalla sillä vaatepuun – ei tule sitten takin olkapäihin vaatepuun jälkiä. Taustakangas on hämähäkinverkkokuvioinen, pistelykangas 18ct käsinvärjättyä opalecent -aidaa, pistelymallin löysin netistä, mutten valitettavasti muista sivua.
Vaatepuun olkapäällä kiipeää hämis:
Laitoin pakettiin aiheenmukaisia härpäkkeitä joulunodotusta helpottamaan:

Palaan hetkeksi eilisiin tunnelmiin.

Saattelimme eilen isän viimeisen veljen haudan lepoon. Muistotilaisuudessa ilahduttivat monet valokuvat sedän elämän varrelta. Lempeää setää ja kaikkia rakkaita, edesmenneitä sukulaisia on hyvä muistella. Olen niin kiitollinen, kun olen saanut syntyä ja elää monien rakkaiden ihmisten ympäröimänä.

Hyvää matkaa, Kauko-setä!

Tänään Pinsiön taivaalla kajastaa aurinko:

Advertisement

Joulujuhlaa

Eilisiltana kävimme Nokian Hempankaaressa paikallisen Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen ja kehitysvammaisten toimintakeskuksen yhteisessä joulujuhlassa.

Ohjelma oli perinteinen, musiikkipitoinen ja tunteikas. Saimme jokajouluiseen tapaan kuulla Saulin laulavan painokkaasti ”Hiljaa, hiljaa”, Liisan kitaransoittotaito oli taas kehittynyt aimo harppauksen eteenpäin, ja Hempan Pumppu esiintyi totuttuun tapaan täsmällisesti, taidolla ja tunnelmallisesti. (Liikutuksen kyynel tirahti taas silmään, tällä kertaa Mertsin ”Hei mummo” -tulkinnasta.) Uutena piristyksenä oli Hempparäppiä. Me isännän kanssa tykkäsimme erityisesti jouluisesta ”Kuka Mitä Häh?” -sanoituksesta ja -räpsovituksesta. Vetosi meihin -60-luvulla syntyneisiin 🙂

Joulupukki kävi luonnollisesti taas Hempankaaren väkeä tervehtimässä, ja mukavasti ”höperehtimässä”. Päätteeksi nautittiin torttukahvit.

Ostimme kotiintuomisiksi pari keramiikkakoristetta, Hempankaaren omaa tuotantoa:
Näistä täytyy sanoa, että eivät maksaneet jouluilot paljoa (pupu 7€, heppa 2€), ja niitä kelpaa katsella ympäri vuoden.

Katselin youtubesta, olisiko sieltä liittää tähän mukavaa näytettä Hempan Pumpun tuotannosta ja Mertsin ihanasta laulusta. Jokainen ihminen on laulun arvoinen löytyi. Käypäs kuuntelemassa, ellet ole päässyt nauttimaan Pumpusta livenä!

Loppukuva ei liity jouluisiin tunnelmiin yhtään. Tai ei pitäisi liittyä, mielestäni. Vaan niinpä vain tänä aamuna pihamme joulukuisessa lumihangessa kiemurteli – mato!
Aika vakava argumentti ilmastonmuutoskeskusteluun?

”It’s Beginning to look a lot like Christmas”

Niin, jopa täälläkin on nyt lunta, vaikka näillä leveysasteilla joudummekin miltei joka joulu jännittämään, pysyykö maa valkoisena pyhien yli.
Ristipistoilen edelleen joulusukkaa:
Ei tule valmiiksi täksi jouluksi, mutta eihän sillä kiire ole – harrastuksella. Jännä juttu, huomasin, että olen ihan vahingossa tekemässä jo kolmatta lumiukkoteemaista joulusukkaa!

Vanhempaa tuotantoa olevat joulusukat ripustelin esille eilen. Nämä lumiukothan ristipistoilin ensimmäiseen sukkaan:
– Malli oli englantilaisessa ristipistolehdessä.
Kun joulusukka näyttikin yllättäen niin kivalta – vaikka aiemmin olin ajatellut sen turhan rapakontakaiseksi ilmiöksi – pistelin toisenkin, Dimensionsin lumiukkosukan:
Tämä vuosien takainen kanavatyöni sopii erityisen hyvin nykyisiin myrskytalviin:
Malli pohjautuu muistaakseni venäläiseen maalaukseen, joten siinä tietysti onkin jotakin tutunomaista.
Vaikka punainen ei olekaan kenenkään perheenjäsenemme lempiväri (nopea suosikkivärikysely tuo tulokseksi sinistä, mustaa, vihreää, violettia ja valkoista) löytää tontunpunainen paikkansa joulun aikaan myös meidän kodistamme:
Joka joulu jotain uutta 🙂 Esikoinen toi kehitysvammaisten toimintakeskuksesta askartelemansa kivi-/huopatontun:

Allergianuhan uhallakin…

… hyasinttien tuoksu oli saatava taloon!

Pistetään ”hajusintit” ikkunan väliin sitten, elleivät perheen joulunenät niitä siedä 🙂

Mitenkäs teillä?

Jouluvalmistelut ovat vielä hieman – hmm – harkinnan asteella, mutta eiköhän tämä tästä.

Tänään on menossa lankakokeilu joululahjaa varten. Kuvassa Ninan värjäämä merinovilla/silkkisekoite Boogie Man.Tuossa lankaa vyyhdiltä keriessäni tuli mieleen, että mitenkäs te muut keriessänne vyyhtiä pitelette? Minun viritykseni on tällainen:
Kaksi keittiötuolia selkänojat vastakkain, vyyhti niiden ympärille. Itse kiipeän tuolille seisomaan, niin lanka juoksee juohevasti alhaalta ylöspäin. Ei tarvitse kohotella käsiä eikä muutenkaan konstailla.

Kotimme joulukoristelu rajoittuu vielä ikkunakynttelikköihin ja ovikoristeeseen. Ovikoriste onkin palvellut jo hyvän aikaa, pitkälti toistakymmentä vuotta. Olemme asuneet Pinsiössä 12 joulua ja koriste oli käytössä jo edellisen talomme ovessa.

Ovikoristeen rusetti on auringossa ja sateissa haalistunut, ja nallen massu on kulahtanut, mutta sitä kotoisempihan tuo on. Koriste on hyvä esimerkki siitä, että rakkaimmat joulukoristeet eivät ole välttämättä niitä kalleimpia. Tämä taisi aikanaan tulla Yves Rocherin kosmetiikkatilauksen kaupanpäällisenä.
Mikä on sinun rakkain joulukoristeesi?

Hyvää Itsenäisyyspäivää, Suomi

Itsenäisyyspäivän sää on kosteanharmaa, mutta isännän omin käsin rakentamassa talossa on katto päällä ja säältä suojassa, joten mikäpä tässä ihmislapsen ollessa.
Harmaa sadepäivä on mitä parhainta aikaa harrastaa käsitöitä. Joululahjoja ei nyt sovi puuhastella, kun lahjansaajat ovat kotosalla. Ristipistoilenpa siis joulusukkaa tänäänkin:

Viikon varrella on näkynyt kirkastakin taivasta. Ja täysikuu, ”… sä ihme suurin olet öisen taivahan…”

Talvitunnelmia

Talvi tekee tuloaan

… aina välillä. Niinkuin eilen. Tänään on taas kurakelipäivä, mutta eilen hehkui syyspäivä kauneimmillaan:
Ristipistelyitä, niinkuin muitakin käsitöitä, alkaa kotonurkissa olla jo aika huomattava määrä, niin tekeillä olevaa kuin valmistakin. Niinpä on yritettävä keksiä mihin pistelyitä voisi ympätä. Minun tämän viikonlopun Halloween-askarteluni onkin pelargonian ”talvitakki”:
Ristipistomalli on Primitive Haren tämänvuotinen Halloween-freebie, langat Nina’s Threadsin ja ThreadworXin, kangas 32 ct käsinvärjätty pellava (ehkä Crafty Kittenin?), jossa on muutamia turkooseja värijuovia. En tiedä, auttaako takki pelargoniaa kestämään talven yli, mutta tuopahan eloa ja iloa saviruukkujen rivistöön.

Keskikesän kelejä…

Pistelin The Primitive Haren ihanan Litha-freebien silkkilangoin ja viimeistelin sen projektipussukaksi:

Jos jotakuta jäi vaivaamaan, mikä on Litha, vaikkapa täältä voi kurkata.
– Nyt kelpaa puuhastella puhdetöitä sisällä, kun koko päivän on satanut rankasti. Mitä nyt välilllä voi ikkunasta vähän harakoiden touhuja katsella:

Juhannuskollaasi

Juhannuspiha, juhannusheila, juhannustaivas, juhannusseinänvierus, juhannuskoira,
juhannuspioni, juhannusleijona, juhannuskahvit,
juhannuslukemista, juhannuspistely, juhannuskurjenpolvi, juhannusruusu, juhannusnuppu, juhannuspöytäkukka.