Kuukauden päivitys…

Sain valmiiksi pitkään tekeilläolleen ristipistotyön. Malli on Le Bonheur des Dames’n Février. Kangas on 30 ct pellavaa, ja työhön tulee tuhottomasti yhden langan yli pisteltäviä risti- ja petit point -pistoja. Kahden langan yli pistellään vain ylärivin hedelmät ja keskiosan orvokit. Runsaasti solmupistojakin on… Viimeistelin työn pieneksi seinävaantteeksi. Violetissa viimeistelykankaassa on pikkuruisia naamionkuvia (Phantom of the Opera -sarjan kangasta). Kiinnitin työhön metalliset riipukset, viuhkan ja naamion, kun semmoiset aiheenmukaiset koristukset sattuivat varastosta löytymään. Ripustin on muuten peräisin mieheni tekemästä kynttilälyhdystä:

Työn pistelty osuus:

Huom. kiehkurat, joilla viuhka on kuvioitu sekä kankaan pikku naamiot:

Pistellyn viuhkan pikkupikkupistot…

Ja naamiohuvia:

Neulan lisäksi on tullut ihan vähän heiluteltua puikkojakin. Neuloin taannoin limensävyinen kevätjakun.  Lanka Novitan Nalle Taika, ohje http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=112&d_id=12&lang=fi

Pussukat ovat nyt täynnä keskeneräisiä ristipistotöitä, kun tammikuun ristipistohassutuksessakin tuli niitä aloitettu 15 kpl. Poimitaan sieltä vihreitä energiasävyjä, yksi WIPeistäni (Work in Progress 😉 ), DMC:n Tiger Pool. Neljännes on pisteltynä:

Niin kovin pitkä aika on kulunut viimekertaisesta blogipäivityksestäni, että taisi vielä tämäkin valmiiksi pistelty työ olla esittelemättä näillä sivuilla. Kyseessä on The Way to Happiness – SAL (Stitch-A-Long), malli Jardin Privé, kangas Polstitches 32ct evenweave, langat Nina’s Threads.

Välillä jotain pientä pistelyä. Kokonaan (risti)pistelty synttärikortti 18-vuotiaalle Lontoo-fanille. Kuva-aiheet poimin englantilaisista pistelylehdistä:

Mainokset

Niin paljon kaikkea kivaa ja kaunista!

Posteljooni toi tänään joulutunnelmaisen lähetyksen Maijalta:

Kardinaalilinnut ovat sitten ihania! Valitettavasti tänään tuntuu olevan haljujen kuvien päivä. Kaamosaika haalistaa lämpimiä värejä. Mutta voitte kuvitella, että pistely sydämen kyljessä on tosi soma, ja kortti maijamaisen viimeistelty. Lämpimät kiitokset, Maija!

Viime sunnuntaina sain avata Sarin kokoamasta adventtikalenterista 3. adventtisunnuntain paketin. Taas aivan mahtava:

Sain 2. adventtina tyynyt 3 ensimmäiselle kuukaudelle, tässä seuraava neljännesvuosi Sarin pistelemänä. Nämä ovat tosi kauniita! Lisäksi tuhdissa paketissa kaunis kirjanmerkkikitti, kukkeaa viimeistelykangasta ja pussissa ihania nappeja. Kertakaikkiaan täydellinen paketti. suurkiitos!

Minun 3. adventin paketissani Sarille taisi olla ompelemani puikkokotelo (kuvan puikot kuvausrekvisiittaa), johon pistelin lammaslorun, ja puiset laukunsangat:

Ai niin, ja sain muuten – kalenteripakettien ulkopuolella – Sarilta pienen pussukan:

Saatesanoilla, että se on ”miltei pyhäinjäännös”. Arvaatkos? Hee, sen sisällä on laventelia – Jane Austenin puutarhasta!

Meillä oli Kosken Helenan kanssa eläinaiheinen ATC-vaihto. Hän teki minulle näin upeat kortit, ”P niinkuin papukaija”, ”E niinkuin elefantti” ja ”R niinkuin rusakko”:

Kuten jo Helenalle kirjoitinkin, eksoottiset eläimet ovat omalla tavallaan ihania, värit jne., mutta eipä ole suomalaisen rusakon voittanutta! Kiitos, Helena, taidokkaista korteista (olet kyllä tosi taitava piirtäjä!) ja erityiskiitos siitä, että pupufani sai rusakkonsa 🙂

Minä tein Helenalle nämä kortit:

– Vasemmassa yläkulmassa orava (vai joulu 😉 ) ovella (kortissa on avautuvat ovet, joista tulee esiin talvimaisema oravineen).
– Vasemmassa alakulmassa poro (vai joulu?) paketissa (kortin paketin saa auki, kun kietaisee nauhan pois metallikukan ympäriltä; paketista avautuu poro metsämaisemassa).
– Kolmannessa kortissa joulu on saapunut pihapiiriin. (ATC:n pistely on – kappas vain – tehty samasta mallista kuin postauksen alussa esittelemäni Maijan tekemä sydänkoriste. Malli on tämänvuotisesta JCS Christmas Ornaments -lehdestä, Cathy Jeanin The Victoria Samplerille suunnittelema Baby Cardinal.)

Olen lahjonut itseäni joulun alla muutamalla levyllä, joista jokaista voin lämpimästi suositella. Näitä meillä nyt on kuunneltu:

Joulukalenterin avauksia ja kellotapulin käyttöönotto

Tällä viikolla onkin ollut juhla toisensa jälkeen!
Itsenäisyyspäivänä sain avata Sarin kokoaman adventtikalenteriluukun:

Sinivalkoista tunnelmaa luomaan jäänsininen kynttilä alustoineen, sinistä koristehelminauhaa ja teetä.
Minun pakettini Sarille sisälsi askartelemani tuikkukynttiläkortin, kokkaamiseen innostuneelle Sarille sopivan reseptivihkon (jonka pahvikannen voi koristella vaikkapa servettitekniikalla ja johon voi upottaa pikkupistelyn) ja Silkweaverin käsinvärjätyn pistelykangaspalan:

Tänään, toisena adventtisunnuntaina, sain avata näin mahtavan paketin:

Kahdet (!) ihanat korvakorut (hopeanhohtoiset pääkallot ja siniset narukerät – sopivatpa muuten väriltään ihan täydellisesti kallohuivini kanssa), upea sininen pistelykangaspala (ihan kuin siinä olisi oksahahmoja – pilvisenä kaamospäivänä otettu kuva ei valitettavasti tee värille oikeutta) ja kolme (!) kuukausipistelyä. Voi, minä sitten tykkään näistä, missä on ihania tekstejä! Sydämellinen kiitos muhkeasta paketeista, Sari!
Minun kokoamassani 2.adventtisunnuntain paketissa oli Sarille pistelylehti, raidallista koristenauhaa ”kilpikonnamaisessa” puolassa ja pistelty kilpikonnan muotoinen neulavihko, josta tarkempi kooste alempana:


Kilpikonnan malli löytyi netistä, taisipa olla galleryn sivuilta…

Ja sitten tämänpäiväinen suuri juhla, kyläkirkkomme kellotapulin vihkiäiset. Nykyään on harvinaista, että kyläkirkoille lisätään mitään. Tavallisempaa valitettavasti on, että niiden käyttöä lopetellaan. Meidän kirkkomme, vuonna 1950 valmistunut, kyläläisten talkoilla rakentama Pinsiön kirkko, sai kuitenkin tänään käyttöönsä jotain uutta. Vuosien ahkeran keräystoiminnan ansiosta kyläläiset saivat ostettua kirkollemme kellon, ja tänä syksynä rakennettiin myös kellotapuli, kylässämme kasvaneista lehtikuusista, pitkälti kyläläisten omin talkoovoimin.

Tänään oli aika viettää iloinen ja juhlallinen käyttöönvihkiminen. Vasemman yläkulman kuvassa tapuli ja poikamme, kirkon suntio, joka sai kunnian soittaa käyttöönvihityn kellon ensitahdit. Portailla Pinsiön mieskuoro, joka juhlisti laulullaan niin jumalanpalvelusta kuin senjälkeistä ulkona vietettyä rukoushetkeäkin. Vasemmalla alhaalla kodikas hirsikirkkomme sisältä. Kylämme on ”kolmen pitäjän Pinsiö”. Niinpä tilaisuuteen osallistuivat Nokian seurakunnan kirkkoherran lisäksi myös Hämeenkyrön ja Ylöjärven seurakuntien kirkkoherrat. Heidän seurakuntiensa alueelle kylämme sijoittuu, vaikka ennen muuta olemmekin – iloisen ylpeästi – pinsiöläisiä.

Kusti polkee ja puikot heiluu

Osallistuin Koukussa kortteihin -yhteisössä ATC-vaihtoon, jonka aiheena oli ”KUR-PIT-SA”. Jokainen osallistuja askarteli kolmen kortin sarjan, jonka osien tuli alkaa tavuilla ”kur”, ”pit” ja ”sa”.

Sain tällaiset ATC-taideteokset Taina Toroselta:

Kiitos, Taina!

Tällaiset kortit tein ja lähetin Tiina J.:lle:

– Ja tiedetään, että ensimmäisen kortin ”tavutus” on väärin, mutta oli pakko saada käyttää tuo pukumiesten kurapesukuva! 😀

Oikealla puolella Tainan ATC-korttien mukana tullut saatepostikortti, vasemmalla Sarilta saatu syksykortti:

Sydämellinen kiitos ihanista syksytunnelmista kumpaisellekin 🙂

Tuli joskus Sarin kanssa puheeksi, ettei hän ole saanut tai lähettänyt koskaan pisteltyä MailArtia. Päätin korjata asiaa ja pistelin hänelle lintu- ja ruusuaiheisen kuoren:

Aiheeltaan tämä liittyy pian alkavaan joulukalenteriimme, jonka teemana on ”No onkos tullut kesä?”

Maijalle virkkasin taannoin tervehdykseksi pienen vaaleanpunaisen pitsiliinan ja muutamia askartelukukkia:

Olen varautunut jo hyvissä ajoin talveen – neuloin omissa käsissä pidettäviksi Cthulhu-lapaset:

Viime kuussa neuloin myös hartiahuivin vironvillasta, Garnstudion Butterfly Dreams -ohjeella:

Monet hoksasivat, että ohje on samansorttinen kuin Revontulihuivi, ja näin onkin: yhtäläisyyksiä tosiaan löytyy, mutta kyllä erojakin, silmukkalisäysten ja -vähennysten rytmittelyssä. Plagiointiväitteisiin en ota kantaa. Itse tosiaan käytin tuota Dropsin versiota.

Tähän huiviin löysin ohjeen Knitting Dailysta:

Mallin nimi on Winding River Cowl, lankana käytin Novitan Huurretta.

Passelisti ennen kuunvaihdetta pistelin ja viimeistelin Halloween-kyltin, joka on Kirsin Love to Stitch -mallistoa:

Syksy on ollut sateinen ja Pinsiössä myös varsin kurainen.

Mutta tiedättekös: Pinsiön kirkon kellotapuli on nyt saavuttanut harjakorkeutensa. Pian kuulemme oman kirkon kellon kumajavan, ja mahtavintahan on se, että kellorahat on talkoilla kerätty, ja tapulikin pitkälti talkootekoa!

Jännittävä korttivaihto, pisteltyjä tyynyjä ja siipihuivi

Päätimme pitää Sandran (9 v. – juu, ihan oikein arveltu, jos joku hoksaa, että kyseessä on Ressun tytär 🙂 ) kanssa korttivaihdon. Sandra ehdotti aiheeksi Halloweenia, ja mikä voisikaan olla sen hauskempaa!

Meidän perheessämme ei Halloweenia mitenkään erityisesti vietetä, mutta juhlaan liittyvä kuva- ja värimaailma miellyttää meitä, ja Halloween-aiheiset käsityöt saavat olla meillä esillä ihan ympäri vuoden. (Oikeastaan vielä lähempänä sydäntäni on Latinalaisen Amerikan Kuolleiden päivä, jonka asenteesta pidän…) Mutta asiaan!

Sain Sandralta upean kortin, jossa on kyllä kaikki niin huolellisesti mietitty ja aseteltu, että kokonaisuus teki todella vaikutuksen! Täällä sitä olemme koko perheen voimalla ihailleet. Ihanaa, kun lähipiirissä on kasvamassa näin taitavia käsityöläisiä ja askartelijoita!

Tässä upea kortti kissoineen, kurpitsoineen, kuutamoineen, hämähäkkeineen päivineen ensin päältä ja sitten sisältä:

Kortin sisällä vinkeät katseet pälyilevät tähtitaivaalta, ja kortin mukana tuli kivoina lisukkeina askartelusilmiä, pöllönappeja ja kertakaikkiaan valloittava hamahelmipöllö, joka lentää ikkunalle huhuilemaan 🙂

Minä askartelin Sandralle tuikkukynttiläkortin, mutta tällä kertaa ilman kynttilöitä. Sensijaan pakkasin kortin ”rasiaan” Halloween-askarteluhärpäkkeitä. Tässä tekemäni kortti edestä ja takaa:

– Ja sisältä, rasia kiinni, auki, ja rasian sisältö:

Tein härpäkkeitä varten pienen kangaspussukan, ettei kortti menisi rikki postissa, kun napit yms. kolhivat rasian ”ikkunaruutua”.

Kiitos, Sandra, hauskasta ja jännästä vaihdosta! Otetaan uusiksi tammikuussa 🙂

***

Ompelin eilen kotiimme pari uutta tyynyä, ja samalla kaksi valmistunutta ristipistotyötä sai viimeistelynsä.

Ensimmäiseen tyynyyn ompelin Ihmemaa Oz -aiheisen ristipistelyni. Malli on Prairie Moonin We’d Turn Back, kangas Silkweaverin 32ct Belfast Linen solo. Työn lankavärit suunnittelin itse omia varastojani soveltaen, langat mm. Nina’s Threads ja DMC:

Oikean alakulman pikkukuvassa näet työn taustan, jonka kankaassa on myös pupuja ja metsä.

Toisen tyynyn ompelin nuorimman poikamme sohvalle. Hän sai Blues Brothers -tyynyn, elokuvafani kun on. Pistelymallin ostin Etsystä Bombastitchin sivuilta, kangas on Silkweaverin solo 32ct Belfast Linen, lanka DMC:n 310, punainen teksti”merkki” kankaasta leikattu:

Syksyn kosteille ja koleille keleille hartioita lämmittämään neuloin Wingspan-huivin (malli Raverlystä). Huivi on Sarin ja minun KAL(Knit-A-Long)-projekti viikon takaa. Huiviin kului yksi kerä Zauberball-lankaa, kiinnityskukan virkkasin omasta päästä tupsahtaneella ohjeella:

Hempeä vaihto ja hörhelöhuivi

Meillä on Maijan kanssa meneillään vaihto, jolla oli matkan varrella monenmoistakin työnimeä, mutta pysyvämmäksi taisi jäädä ”kirjallinen vaihto”.

Joka tapauksessa ideana on lähettää toiselle pistely, jonka innoittajana on joku kirjallisuuden henkilö, jonka pistelijä tuntee omakseen. Minä pistelin Maijalle The Sampler Girlin freebien, ja viimeistelin sen kassiksi:

Rönsyilevän luonteeni mukaisesti kun en osannut valita  vain yhtä kirjallisuuden henkilöä, mutta Jane Austen on yksi kestosuosikkikirjailijani, jonka henkilögalleriassa on monia tuttuja piirteitä. Itse asiassa hänen luomastaan maailmasta voinee löytää useimmat vastaantulevat ihmiset, hieman karrikoituina, kenties… Minua ihastuttavat hänen kirjojensa vahvat sankarittaret, vaikka ehkä enemmän samaistunkin niihin syrjemmällä hiippaileviin ”tavistyttöihin”, jotka päätyvät elämään ihan onnellista elämää ihan tavallisina rouvina.

Pistelymalli on muuten siitä harvinainen, että olen viitsinyt ommella sen peräti 2 kertaa, eri väreillä toki. (Itselle tehty pikkutyyny täällä.)

Lisäksi pistelin Maijalle pienen Jane Austenia esittävän kirjanmerkinkoristeen, jonka malli oli joskus The World of Cross Stitchingissa:

(Alakulmakuvassa kirjanmerkin koristeen tausta, tulitikku mittakaavaa antamassa.) Ja mitäpä kirjanmerkki olisi ilman kirjaa, joten laitoin kassiin Jane Austenin Uskollinen ystävänne -kirjoituskokoelman ja kassin sisätaskuun nipun Jane Austen -aiheisia kortteja.

Sitten sovimme, että vaihdossa pitäisi olla myös itsetehty kortti, Maija kun on, paitsi pistelijä, myös innostunut ja taitava kortteilija. Kun en osannut valita (se näyttää olevan elämäni tarina, etten osaa valita :D), laitoin pakettiin kaksi korttia:

Oikeanpuoleinen kuvaa ehkä ihanneminääni, tai minua joskus nuoruudessa, kun olin vielä innokas ”tahtonainen”. Reilu sadan vuoden takaisia suffragetteja ihailen toki vieläkin, ja semmoinenhan tuosta korttikuvasta tulee mieleen, eikös? Tein aikoinaan teologian lopputyöni aiheesta Kristillisen lehdistön naiskuva, ja opiskelin Helsingin yliopistossa jonkinverran naistutkimuksen sivuaineopintoja (silloin, vuoden 1990 molemmin puolin, se oli ihan tuore oppiala Suomessa). Että sen verran ”naistutkijaa” on minussakin. Tuo ruskeasävyinen kortti on muuten ns. helistinkortti, eli olen liimannut papereiden väliin tuollaisen muovi”kuplan” (alunperin ollut niittien myyntirasia), jonka sisään olen laittanut pieniä nappeja ja neuloja.

Vasemmanpuoleinen telinekortti-mallinen Sarah Key -kortti on sitten varmaankin enemmän ”maijamainen”, eli herttainen ja romanttinen, vaikka värimaailma taitaakin olla minun.

Pikkuisen laitoin pakettiin mukaan pistelytarvikkeitakin, viimeistelykankaita, The Primitive Haren Pikku naisia -mallin, josta koko vaihtoidea lähti liikkeelle viime syksynä, nauhoja ja pari koristetta:

Ja vielä sovittiin, että Maijaa kiinnostaisi saada vaihdossa myös joitakin askartelutarvikkeita, joten yritin valita joko maijamaisia tai muuten teemaan sopivia, mm. kortteiluleimoja ja papereita:

Näyttää ihan sillisalaatilta, mutta on oikeasti pitkään harkittu juttu :D.

Ihan vähän olen neulonut. Alistuin nimittäin viimein jo pitkään jatkuneeseen hörsöhuivibuumiin, ja tein minäkin itselleni semmoisen:

Harmaata harmaalle tyypille :D. Olin ennakkoluuloinen tuon tekokuitulangan suhteen, mutta ihan pehmoiseltahan se kaulassa tuntuu.

Eikä näemmä juurikaan postausta ilman shoppausta… Ostin ihanan HAED-mallin, kirjalohikäärmeen (History of Chocolate), ja viimeistelyyn sopivaa kangasta:

Ja yllä näet pari uutta lehteäni. CPdC:n tilausta odotin alkavaksi kuin kuuta nousevaa, ja tänään tuli ensimmäinen numero; oikein kauniita vintagenaisia siinä on ainakin. M&M:n pöllölehteä mielin kauan, kun pääsin sitä jossainpäin nettiä selailemaan, ja kun se ilmestyi tilattavaksi, enpä voinut sitäkään vastustaa. Siinä onkin tosi paljon monella  tekniikalla tehtäviä ja oikein toteuttamiskelpoisia malleja. Sainpa myös Italiasta kauan odottamani DMC:n efektilangan, jotta saan taas joskus jatkaa kardinaalien pistelyä. Tai enhän minä sitä Italiasta joutunut odottamaan kuin muutaman päivän, mutta kotimaasta tilattua dokkaa odotan vieläkin – olen odottanut jo melkein 2 kk. Nyt on kuulemma tulossa postissa sekin :D.

Lisäksi posti toi mm. lisää lankoja ja kankaita, joten eipä liene epäselvää, mitä viikonloppuna puuhailen. Että oikein ihanaa, mielenkiintoista ja rentouttavaa viikonloppua vain sinullekin!

Kortit pöytään!

Olemme ahkeroineet joulukorttien parissa. Allaolevassa kollaasissa kaksi ylintä kuvaa on minun tekemistäni korteista (keskimmäisessä kuvassa kortit, joihin pistelin korttikuvan), alin tytön koulukavereilleen tekemistä:

Tänään vielä osoitteet kortteihin. Ensi viikonlopulle jää muutama askarreltava…

Olen tässä naurattanut lähimmäisiäni toteamalla, että itse tehtäviä joululahjoja en ole vielä edes aloittanut. Mutta hei, ei oo joulustressiä, ei :D.