Adventtikalenterin ensi luukut (Heikkohermoiset: koittakaa ottaa huumorilla :) )

Onpas pitkä aika, kun on viimeksi tullut blogia päivitettyä! Vuosi on ollut raskas, sydäntäsärkeväkin suorastaan, mutta palasia kokoillaan, ja matkaa jatketaan.

Adventtiaika ja joulun odotus tuo päivän paistetta risukasaankin – vaikka keli on mutainen, ja päivä kirjaimellisesti tuskin valkenee edes täällä Pirkanmaalla.

Ressun kanssa teimme taas goottiaiheisen adventtikalenterivaihdon. Ystävän valmistaman mieluisan paketin avaaminen joka adventtisunnuntai tekee sielulle hyvää: kiitos, ihana Ressu!

Ensimmäisen adventin pakettiin Ressu oli pistellyt ja ommellut komean riikinkukkorasian:

Korin sisään Ressu oli ommellut sulan kuvan, ja kansi on kekseliäästi kiinnitetty riikinkukonsulan näköisellä riipuksella. Havainnollistaakseni rasian kokoa kuvasin sen sukankudin sisällään:

Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, hyvin mahtuu Novitan Sukkalehti ja Anelma-Unelma-sukantekele korin sisään. Näin ne onkin huomattavasti somempi säilyttää olohuoneen pöydällä.

Adventtipaketissa riikinkukkorasian sisällä oli Ressun värjätyillä, tärkätyillä pitsipalloilla ja sinisillä pääkallohelmillä ehostama valosarja:

Tytär nappasi valosarjan seinäpeilinsä tunnelmanluojaksi, mistä ylläoleva kuva.

Minä neuloin Ressulle ensimmäiseen adventtipakettiin (eripari)pääkallosukat, jotka olivatkin Ressun toivelahja. Neulominen sujui mukavasti syksyllä, kun viruin pari viikkoa sairaalan sydänosastolla. – Pakettiin laitoin höysteeksi pari sukkien väreihin sopivaa pääkallo-/lintukorttia:

Toisen adventtisunnuntain lahjapakettiin Ressu oli ommellut ihanaakin ihanamman lepakon:

Tytär yritti napata tämänkin, mutta enpäs antanutkaan: tämähän on nyt minun lemmikki!

Lepakon kanssa samassa paketissa oli pistelty kallopariskunta (selvästikin isäntä ja minä), jotka Ressu oli keksinyt kiinnittää kivasti kauniisiin kynttiläalustoihin. Ja langasta kiedottu söpö (kai sitä saa niin kutsua?) pikkupiru. Voi olla, että jonkun huumorintaju on nyt koetuksella, mutta koska uskon, että Jumalalla huumorintajua piisaa, minä aion ripustaa hänet joulukuuseen:

Ressu löysi minun tekemästäni toisen adventin paketista naulakon, käsipyyhkeen ja rannekorun. Naulakon päällystin servetillä decoupage-tekniikkaa käyttäen. Naulakon kehykseen pistelin Etsystä löytämäni, joulunalusaikaan sopivan mallin ”Don’t Panic and Carry a Towel”. Kyseinen elämänohje on Linnunradan käsikirjasta liftareille, jonka muistin Ressun lempikirjasarjaksi. Kuten huomannet, pistellyssä kuvassa on liftarin peukku ja luku 42, jonka merkityksen mainittujen kirjojen ystävä kyllä tuntee.

Koska naulakon viisaus kehotti kantamaan pyyhettä, piti mukaan luonnollisesti pakata myös sellainen. Käsipyyhkeen pistelyaiheena on Tardis ja Dalekien (”Exterminate!”) jahtaama Doctor Who (- kun saimme taannoin Ressun jäämään myös Doctor Who -koukkuun.) Lisäksi laitoin pakettiin väriin sopivan rannekorun, jossa on, kallohelmen lisäksi, minua suuresti kiehtovia ”paha silmä” -helmiä. Muuten: niitä uskaltaa ei-taikauskoinen hyvinkin käyttää 😉 .

Laitetaankos vähän perinteisempää joulukäsityökuvaa myös, sellaisesta enemmän tykkäävien iloksi?

Pistelin nuorimmalle pojalle nimikkojoulusukan Donna Koolerin punaisen joulusukkakirjan mallilla. Pistelyyn käytin 32 ct hunajanväristä pellavaa. Sukan suuta somistin nauhoilla ja nyöreillä. Kollaasin pikkukuvasta näet myös, millaisen taustan sukkaan ompelin:

Mainokset

Vuodenalun neule- ja pistelyprojekteja

Vuosi on pyörähtänyt jo pitkälle! Valon lisääntymisen huomaa jo.

Käsityövuosi on lähtenyt rauhallisesti liikkeelle, mutta eiköhän se tästä. Ostin itselleni joululahjaksi Synkät kuteet -neulekirjan, ja sen Yöpyövelin hupun ohjetta olen soveltanut kahdesti. Vihreän, niitein koristellun Robin Hood -version neuloin Novitan 7 veljeksestä, mustan, hopeanvärisin helmin koristellun Soft Silkistä.


Pari vanhaa pistelyä olen sinnitellyt pistojen osalta loppuun, mutta viimeistelyä vielä odottelevat. Ensinnäkin vuosia keskeneräisenä nurkissa pyörinyt Country Companionsin Computer Whiz:

Ja vähän yli vuosi sitten RistipistoHassutuksessa aloitettu joulusukka, jonka pistelymalli on Sandy Ortonin suunnittelema Nostalgic Christmas (kirjasta Donna Kooler’s Second Edition Stocking Collection). Pistelykankaana käytin hiekanruskeaa 32 ct pellavaa.

Eipä ole ainakaan vaikea keksiä, miten tämän viimeistelisi – toisin kuin ehkä tuon tietokonehiirun kanssa on laita.

 

Taas on vanhenemisesta iloa

Nooh, ei se ikääntyminen muuten niin hääppöistä ole, mutta lahjat loiventavat kummasti keski-iän ahdistusta 🙂

Taannoisten synttärieni jälkimainingeissa Katri poikkesi eilen tuomassa sovitut synttärivaihdot – ja voi hyvänen aika, minkä yllätyksenkin! Liisa Ihmemaassa on yksi suosikkisaduistani, juuri sopivan outo, hassu ja pikkuisen kammottava. Syksyllä ristipistoporukassa keskusteltiin, minkämoisen peiton itse kukin haluaisi, jos saisi toivoa, ja Ihmemaan Liisa tuntui minusta juuri sopivalta peittoaiheelta. Siinä kun on mitä mainioin ja monipuolinen henkilögalleria kaikkine groteskeine tyyppeineen. Ja, voi ihme sentään, katsokaa nyt, mimmoisen peittoihanuuden ristipistoystäväni olivat minulle koonneet:

Hahmot ja teksti ovat pistelyjä, ”korttimaat” alikeompelua, ja valtavan paljon ihania yksityiskohtia! (Kuvia kannattaa ehdottomasti klikkailla suuremmiksi.)
(Hups, koristeavain keikahti kuvaustilanteessa ylösalaisin, mutta se lienee Liisan tapauksessa ymmärrettävää?)
Eikä peiton nurja puoli häpeä yhtään. Saamme iloita pistelyporukassamme, että meillä on joukossa ompelun ammattilainen (Ressu), jolta ei viimeistelyideoita puutu:
(Musta kangaskin on ruusukuvioinen. Ja nyt on eilisestä asti soinut korvamatona: ”Ruusuja me maalataan…” 😀 )

Peiton mukana tuli oikea kirjalöytö, päivittäisin tekstikatkelmin ja alkuperäiskuvin höystetty Liisa-päiväkirja:
Kirjan sisälehdeltä näemme, keitä saan kiittää peittoaarteen ideoinnista ja toteutuksesta:
Tuhannet, lämpimät ja sydämelliset kiitokset!

Eikä siinä vielä kaikki, niinkuin on tapana sanoa. Sitten itse synttärivaihtoihin. Ressun ja Katrin antamat lahjakassit houkuttelevina:
Katri oli pistellyt peiton kanssa yhteensopivaa teemaa, Liisan ja Hullun Hatuntekijän teekutsut:
Ja kyllä on kekseliäästi viimeistelty tämäkin! Pistely on kiinnitetty kaunismuotoiseen taustaan ja höystetty melko lailla kaikilla mahdollisilla Liisan tarinaan liittyvillä pikkukoristeilla. Upeaa!

Katrin paketista löytyvät muut ihanuudet: viimeistelykankaita (ilmeisesti ensi jouluna pöytäliinaksi haluava kangas, sekä eläin-, muumi- ja kalloteemaa), Silkweaverin pistelykangas, kaunis akryylikallo, upeaa pellavapitsiä, kokeshi-helmiä, Ihmemaa Oz-teemaisia koristeita ja valloittavat kalloaiheiset nukkekodin koristukset:

Kiitos, Katri!

Ressulta sain lahjaksi keijun sukkanauhoja myöten viimeisen päälle hemaisevan, ihananvihreän tyynyn. Pistelykankaan painettu lehtikuvio sopii täydellisesti kuva-aiheeseen ja kuvan värimaailmaan:
(Huom. tyynyn koristehelminauhat!)

Lisäksi Ressun pakkaamassa lahjakassissa oli monta kaunista askartelupaperia, viimeistelykankaita (haamukalloja ja Punahilkka), kauniin kurkiaiheisen kellovetimen pistelymalli (hienosti löydetty sellainen, jota ei – varsin laajassa –  kurkikokoelmassani vielä ollut!), matkalaukun mallinen viimeisteltävä rasia, pitsinen perhosrintakoru, kallohelmiä, monta ihanaa riipusta, valloittava koristepöllö, silitettävä perhoskuva, helmikoristenauhoja:

Kiitos, Ressu!

Tämmöisten päälle täytyy pikkuisen vetää henkeä – jestas sentään! Näistä lahjoista riittää iloa pitkään 🙂

Kiitos joulun lahjoista

Joulunpyhät vierähtivät nopsasti, mutta joulunaika kestää toki loppiaiseen, joten en ole pitänyt joululahjapäivityksilläkään kiirettä. Mutta nyt on niiden aika. Nyt seuraa kuvia, joita kannattaa ilman muuta klikkailla suuremmiksi!

Pitkin adventtiaikaa olen esitellyt Ressun ja minun goottihenkistä adventtikalenterivaihtoa.

Ressu oli laittanut kalenteriin paketin, jonka sai avata, kun siltä tuntui. Minusta siltä tuntui jouluaaton aattona, joten silloin sitten…:
Voi, mitä paketista pomppasikaan (ei mönkinyt 😉 ) – komeat helmiaskarrellut hämis ja sudenkorento, sekä kaunista kirsikkakangasta. Hämähäkki teki minuun niin suuren vaikutuksen, että ripustin sen kuuseen killumaan. Sudenkorento lentelee toistaiseksi olohuoneen ikkunassa. Kiitos, Ressu!

Jouluaaton paketista sain avata Ressun ompeleman juhlavan käsilaukun, jonka kylkeä koristaa pistelty korsetti:
Todella kaunis! Upeita kankaita, kaunis muotoilu ja mustan rinnalla ihanasti syvää lilaa!

Minä pistelin Ressun aattopakettiin rasian kannen. Kun kannen teksti lupaa kakkua, pistelin mukaan (DMC:n Glow in the Dark -langalla) ”Poison”-muffinssin, joka sopinee neulatyynyksi.
Pakkasin rasiaan hiukan muitakin herkkuja – kallokarkkeja, kallopitsiä, koristehärpäkkeitä, Ninan lankoja:
Langat ovat teemaa myöten 😉 :
Tämmöisen killuttimen ostin itsellenikin syksyllä, hieman eri värisenä tosin. Minusta aika makee karnevaalitunnelma tuossa:
Goottivaihto oli kyllä mainio idea! Oli hurjan hauska keksiä teemaan sopivia juttuja. Ei uskoisikaan, miten moni asia siihen sopii, varsinkin, kun venyttää vähän rajoja 🙂

Joulun Miljoonalaatikkovaihto Kirsin kanssa on aina jännittävää! Vaihdon ideahan on, että molemmat osallistujat pakkaavat samankokoisen laatikon täyteen ristipistoiluun yms. liittyvää tavaraa, ja löytöjen tekeminen sekä laatikkoa kootessa että omaa lahjaansa jouluna avatessa on kertakaikkiaan mahtavaa! Tänä vuonna yhteinen teemamme oli kirjat/kirjallisuus/kirjasto.

Kirsi oli pistellyt ja ommellut minulle ihanan kirjastokassin, jonka raikkaat värit toivat kummasti mieleen kevään. Pistely sopii todellakin täydellisesti kirja-aiheiseen viimeistelykankaaseen. Tukevan tuntuinen kassi: kyllä kelpaa sen kanssa poiketa kirjastoautolla. Ja miten mainio idea onkaan tuo kirjapäiväkirja, johon saa listata suosikkikirjansa! Itse asiassa tytär kertoikin heti tarvitsevansa myös tuollaisen, eli taidan kaivata Kirsiltä vinkkiä, mistä tuollaisen löytää. Pistelty kaunis kansi tietysti kruunaa kirjan, ja tekee siitä ”salonkikelpoisen”. Niin söpöinen on myös tuo koristetyyny pisteltyine, kirjaa lukevine pikkuenkeleineen!
Ja voi, mitä kaikkia ihanuuksia Kirsi olikaan keksinyt pakata pistelyiden lisukkeiksi! Joan Elliottin kirja oli varsinainen tärppi, sillä se on niitä harvoja kyseisen suunnittelijan kirjoja, joita minulla ei entuudestaan ollut. Erityisesti kirjan aasialaismallit ovat ihastuttavia. Askartelukirja on mukavaa selailtavaa, ja ilman muuta sieltä löytyy sovellettavaa – minultahan ei nurkkiin kertyneitä pikkutavaroita puutu 😀 P.G. Wodehouse on lempikirjailijoitani. Olen lukenut hänen kirjoistaan kaikki, mitä kirjastosta löytyy. Neitonen ahdingossa on tuttu kirja sekin, mutta puuttui vielä omasta hyllystäni, joten se on erinomainen lahja! Ristipistomallit ovat ihania kaikki, kivasti erilaisia keskenään, ja kaikki myös mukavasti sovellettavissa erilaisiin tarkoituksiin. Kelttihenkinen lohikäärme on tehtävien mallien listalla hyvinkin kärkipäässä, mainioine teksteineen (”Here there be Monsters”).
Kollaasin alakuvassa näet mm. ihania kankaita viimeistelyyn ja pistelyyn. Molemmissa pistelykankaissa on todella hyvä kosketustuntuma ja värit ovat kauniin pehmeät. Nuo vintage-tyyliset nukkekotikankaat ovat muuten vietävän kauniita! – Kollaasin oikean yläkulman kuvassa näet suloisen, pienen pistellyn koristeen ja muuta paketin sisältämää mukavaa ja nättiä pikkutavaraa (peuranauhaa, Sherlock Holmes -kirjakitti nukkikseen, postimerkinmuotoisia tarroja, pistelyvalmis kirjanmerkki, kauniinvärisiä kookosnappeja).

Minun lahjani Kirsille sisälsi seuraavat itsetehdyt osat: Taulun malli on peräisin vintage-henkisestä pistelykirjasta, jossa on ”aapiskirjan sivu” jokaiselle aakkoselle. Pistelin ”H”:n, niinkuin Huttunen 🙂 (Kieltämättä pöllön ja siilin läsnäolo, lukeva tyttö ja jouluinen puunoksa tuntuivat vähintäänkin johdatukselta tämän mallin pistelyyn juuri Kirsiä varten.) Neocraftin suurta kirjaa lukevan pikkuisen ukon pistelin ja viimeistelin koristetyynyksi. Kolmanneksi pistelyksi tein kirjaa lukevan kisun, jonka viimeistelin aakkosnauhan kanssa kirjanmerkiksi. Pakkasin pakettiin myös metallisen kirjanmerkin ja käsityösakset, joihin pujottelin helminauhakoristeet. (Huom., haikarasaksilla on omat eväät, eli kala, mukana.) Ja mitäpä muuta Kirsille paketoin? Barbara Anan pistelymallin, joka itselläni on vielä aloittamatta, mutta pistelylistan kärkipäässä. Minuun vetoaa mallin hauska Shakespeare-sitaatti (”I like this place and willingly could waste my time in it”). Mallin kaveriksi sopi mielestäni samanhenkisesti rento Dimensionsin Daydreams-kitti. Oravakirjanmerkki (koska Kirsi tykkää laillani metsän pikku asukeista), Christmas Carolers -kitti (koska on joulu, ja koska laulukirjakin on kirja), muutamaa kivaa pistelykangasta ja lankaa, tukeva kirjakassi, lahjapussukka, Topeliuksen kuva vaikka nukkiksen seinälle, kirjanmerkkejä, Beatrix Potter -rintanappi, Beatrix Potter -ja Jane Austen -kortteja, kirja elokuvien lemmenpareista (kannessa muuten Rakastunut Shakespeare) ja höpsö kissapiirroskirja:
Ja monenmoisia kirjallisuuteen tavalla tai toisella liittyviä kankaita, sekä pitsikoristeita, nappeja ja pikkuhärpäkkeitä:
Kirsi kysyi, mitä ovat nuo pari kangaslajitelmaa, jotka oli pakattu käärön muotoon. Ne ovat Tim Holtzin suunnittelemaa sarjaa. Pidän kovasti Tim Holtzin askartelutarvikkeista, joten ilahduin syksyllä, kun löysin noita vintage-kuoseja myös kankaina. Itsellänikin on tarkoitus niistä ommella jotain kivaa, kunhan ehdin 🙂

Tyttäreni toivoi muutamaa itsetehtyä lahjaa. Virkkasin hänelle pääkallohuivin Ninan värjäämästä silkki/villalangasta ja neuloin kämmekkäät valepalmikoilla tytön itse messuilta valitsemasta langasta:
Lisäksi kokosin hänelle parit korvakorut, pääkallo- ja siipiaiheiset:
Toipa joulupukki minulle yhtä jos toista muutakin kivaa, noiden niin tärkeiden ristipistovaihtojen lisäksi. Isännältä sain toiveideni mukaisen vihreän yöpaidan ja samansävyisen pussukan, tytär antoi makuni mukaiset rintakorun ja huivikorun. Tuo valtava kirjavalikoima on ”oma lahjani itselle”, vähän hemmottelulukemista joulunpyhille ja niiden jälkeenkin:
Joulunpyhinä ehdin pikkuisen neulaakin heilutella. Pistelin Cross Stitcher -lehden mukana tulleesta tarvikepakkauksesta muutaman metsäneläimen, jotka taidan viimeistellä pussukaksi tai penaaliksi:
Jouluhan ei tosiaankaan vielä ole ohi. Kuusikin saa olla sisällä vanhaan Nuutinpäivään, jos vain jaksaa piikkejään ja koristeita kantaa 🙂

Neljättä adventtia :)

Tänä aamuna sain avata jo neljännen adventtikalenteripaketin. (Jestas, kuinka vauhdilla joulu lähestyykään!)

Ressu oli ommellut ihanan pehmosydämen:

Kaunis tuo hakasnauha, timanttikallo – ja ihanan kimalteleva kangas! Miten onnistuukin olemaan näin jouluinen olemalla samalla taatusti goottihenkinen. Kiitos, Ressu!

Minä puolestani pistelin Ressun pakettiin ”Painajaisen ennen joulua” 😀 Viimeistelin sen vuoraamalla sillä vaatepuun – ei tule sitten takin olkapäihin vaatepuun jälkiä. Taustakangas on hämähäkinverkkokuvioinen, pistelykangas 18ct käsinvärjättyä opalecent -aidaa, pistelymallin löysin netistä, mutten valitettavasti muista sivua.
Vaatepuun olkapäällä kiipeää hämis:
Laitoin pakettiin aiheenmukaisia härpäkkeitä joulunodotusta helpottamaan:

Palaan hetkeksi eilisiin tunnelmiin.

Saattelimme eilen isän viimeisen veljen haudan lepoon. Muistotilaisuudessa ilahduttivat monet valokuvat sedän elämän varrelta. Lempeää setää ja kaikkia rakkaita, edesmenneitä sukulaisia on hyvä muistella. Olen niin kiitollinen, kun olen saanut syntyä ja elää monien rakkaiden ihmisten ympäröimänä.

Hyvää matkaa, Kauko-setä!

Tänään Pinsiön taivaalla kajastaa aurinko:

”It’s Beginning to look a lot like Christmas”

Niin, jopa täälläkin on nyt lunta, vaikka näillä leveysasteilla joudummekin miltei joka joulu jännittämään, pysyykö maa valkoisena pyhien yli.
Ristipistoilen edelleen joulusukkaa:
Ei tule valmiiksi täksi jouluksi, mutta eihän sillä kiire ole – harrastuksella. Jännä juttu, huomasin, että olen ihan vahingossa tekemässä jo kolmatta lumiukkoteemaista joulusukkaa!

Vanhempaa tuotantoa olevat joulusukat ripustelin esille eilen. Nämä lumiukothan ristipistoilin ensimmäiseen sukkaan:
– Malli oli englantilaisessa ristipistolehdessä.
Kun joulusukka näyttikin yllättäen niin kivalta – vaikka aiemmin olin ajatellut sen turhan rapakontakaiseksi ilmiöksi – pistelin toisenkin, Dimensionsin lumiukkosukan:
Tämä vuosien takainen kanavatyöni sopii erityisen hyvin nykyisiin myrskytalviin:
Malli pohjautuu muistaakseni venäläiseen maalaukseen, joten siinä tietysti onkin jotakin tutunomaista.
Vaikka punainen ei olekaan kenenkään perheenjäsenemme lempiväri (nopea suosikkivärikysely tuo tulokseksi sinistä, mustaa, vihreää, violettia ja valkoista) löytää tontunpunainen paikkansa joulun aikaan myös meidän kodistamme:
Joka joulu jotain uutta 🙂 Esikoinen toi kehitysvammaisten toimintakeskuksesta askartelemansa kivi-/huopatontun:

Toisen adventin rauhaa

Onni on taloudessa asustava Jauhopeukalo! Tytär leipoi eilenillalla Itsenäisyyspäivän kunniaksi joulutorttuja ja pasteijoita. Rahkataikina, torttujen täytteenä luumu- ja aprikoosimarmeladia, pasteijoissa tuoretta pinaattia ja fetaa. Voin vakuuttaa, etteivät pelkästään näyttäneet hyviltä!
Toinen adventti toi tullessaan Goottiadventtikalenterin toisen luukun avaamisen 🙂 Ressu on viime aikoina askarrellut kymmeniä helmisydämiä, joten myönnän, että odotinkin, koska tulee minun vuoroni saada oma ”varasydän”. Tuore sydämeni on kauniisti goottihenkinen sekä punamustine sävyineen että sydämen keskustasta kurkkaavine kalloineen:
Kiitos, Ressu!

Neuloin Ressun adventtipakettiin Selbudeath-sukat nilkkapituisena versiona ja Pirate-lapaset. Molempien linkit johtavat Ravelryyn. Laitoin mukaan samanhenkisen muistikirjan ja sopivasti ”synkkiä” nappeja:
Pistelijät-yhdistyksellemme on nyt valittu logo. Logon suunnittelija on Kirsi Huttunen. Hyvänä suunnittelijana Kirsi oli oivaltanut, että logon on syytä olla myös pisteltävä. Mallia täytyikin heti tuoreeltaan kokeilla, ja mukavasti se kankaalle taipui. Värivalinnat tosin ovat omani, Kirsin alkuperäisvärit saamme kuulla myöhemmin.

Hyvää Itsenäisyyspäivää, Suomi

Itsenäisyyspäivän sää on kosteanharmaa, mutta isännän omin käsin rakentamassa talossa on katto päällä ja säältä suojassa, joten mikäpä tässä ihmislapsen ollessa.
Harmaa sadepäivä on mitä parhainta aikaa harrastaa käsitöitä. Joululahjoja ei nyt sovi puuhastella, kun lahjansaajat ovat kotosalla. Ristipistoilenpa siis joulusukkaa tänäänkin:

Viikon varrella on näkynyt kirkastakin taivasta. Ja täysikuu, ”… sä ihme suurin olet öisen taivahan…”

Joulunodotus alkakoon: hyvää adventtiaikaa!

Hoosianna on taas laulettu, ja ihailtu Pinsiön kirkon muhkeaa joulukuusta. Joulunodotus saa luvan alkaa.
Vuosi vuodelta tuntuvat joulut tulevan vastaan nopeammin ja nopeammin. Lapsena joulunodotus tuntui niiiiiin pitkältä, aikuisena tunnelma on toisenlainen. Pakettien kääriminen on kuitenkin aina yhtä ihanaa, niinkuin niiden avaaminenkin!
Tänä adventtina joulunodotusta helpottaa Ressun kanssa sovittu adventtikalenterivaihto.
Vinkki: Seuraavia kuvia kannattaa ilman muuta klikkailla isommaksi!
Yläkuvassa näet, millaiset paketit odottavat tuossa pöydällä avaamistaan, kollaasin alakuvassa ovat paketit, jotka itse eilen kannoin/annoin Ressulle:
Ja ihanuuksien ihanuus, kun ensimmäisen kalenteripaketin avaamista ei tarvinnut kauaa odottaa, onhan tänään jo ensimmäinen adventti! Katsopas, millainen komistus meidän pihaamme lehahti, kun paketin avasin:
Oletkos upeampaa lohikäärmettä ikinä nähnyt?! Kiitos, Ressu, että jaksoit yötä myöten minulle tämmöistä väkertää! Tämä saa taatusti paljon rakkautta ja huomiota, tämä suloinen, kovikselta näyttävä mutta pehmoinen otus! Sen siivet ovat alapinnaltaan ihanan hopeanhohtoiset, vaan eipä halunnut kaveri kuvaa varten siipiään kohotella. Taisi olla matkasta vielä väsynyt. Ja muuten, sen varpaatkin taipuvat, joten ote pitää 🙂

Ressu löysi paketistaan pistelemäni Pahattaren, jonka viimeistelin simppeliksi ”kauppakassiksi”:

Malli Stunning Cross Stitch: ”Disney’s Maleficent Inspired Silhouette”. Kangas Silkweaver 32 ct Belfast Linen, lanka ThreadWorX.

Laitoin pakettiin lisäksi pientä puuhaa adventtiajaksi: Horror Stories -värityskirjan, Stonehenge-kirjanmerkkikitin, Myyrä-joulukalenterikortin ja muutaman aiheenmukaisen riipuksen.
Kassin taustapuoli, pari yksityiskohtaa ja vuori (jonka kuvituksena korppikotkia, käärmeitä, sisäelimiä ja muuta tarpeellista 😛 )
Kävimme eilen tyttären kanssa pääkaupunkireissulla, ristipistotapaamisessa Marian luona. Pistelin emännänlahjaksi pienen saksikoriste-biscornun, jonka toisella puolella on yhden yli, toisella puolella kahden langan yli pistelty kardinaalilintu. Kangas on 32 ct opalecent pellavaa:

Vähän meidän vanha, virkattu lohikäärme-amigurumi on tuota uutta isosisarustaan pitkään katsellut, mutta alkavat nyt rauhoittua ja sopeutua asustelemaan saman katon alla. Eivätköhän iltaan mennessä ole jo parhaita ystävyksiä 😀

Talvi tekee tuloaan

… aina välillä. Niinkuin eilen. Tänään on taas kurakelipäivä, mutta eilen hehkui syyspäivä kauneimmillaan:
Ristipistelyitä, niinkuin muitakin käsitöitä, alkaa kotonurkissa olla jo aika huomattava määrä, niin tekeillä olevaa kuin valmistakin. Niinpä on yritettävä keksiä mihin pistelyitä voisi ympätä. Minun tämän viikonlopun Halloween-askarteluni onkin pelargonian ”talvitakki”:
Ristipistomalli on Primitive Haren tämänvuotinen Halloween-freebie, langat Nina’s Threadsin ja ThreadworXin, kangas 32 ct käsinvärjätty pellava (ehkä Crafty Kittenin?), jossa on muutamia turkooseja värijuovia. En tiedä, auttaako takki pelargoniaa kestämään talven yli, mutta tuopahan eloa ja iloa saviruukkujen rivistöön.