Pistoja, retkiä ja hellettä

Endymion saapui tänään kehystettynä kotiin, juuri parahiksi ennen ensi viikonlopun juhlia:

Tarkemmat tiedot pistelykankaasta ja langoista löydät täältä. Ja meidän ihana kehystäjä löysi taas varastostaan passelit kehykset.

Me ”Tampereen seudun pistelijät” – Katri ja minä – käytiin vieraisilla Sarilla, tapaamassa Turun seudun pistelijöitä. Vein tuliaisiksi satuaiheita harrastavalle emännälle Beatrix Potter -aiheisen projektipussukan, jonka sisään sain sopimaan satukirjan ja muutaman aiheeseen liittyvän kortin:

Itseasiassa sattui niin somasti, että varastoistani löytyi kortti pussukan molempien puolien kuva-aiheista, ja kisukortti kylkiäisiksi, kun emäntä tykkää kissoista myös. Pussukan pistelty Amitie-teksti on osa Isa Vautierin suunnittelemaa mallia, ja pistelykangas niinkin hurjanniminen sävy kuin Muumion kirous... Mutta kaunis kangas,  nimestään huolimatta :D.

Kiertelimme Katrin kanssa myös pikkaisen Turun käsityöläismuseokorttelia:

Tytär kävi puolestaan luokkaretkellä Hämeenlinnassa ja yllätti minut täydellisesti tuomalla näin kivan tuliaisen:

Kuulemma luokkakaverit eivät entuudestaan tienneetkään, mikä on sormustin :).

Oh, ja sain viime viikolla kivaa postia Koukussa kortteihin -sivuston Yllätä kortilla -haasteen tiimoilta:

Kiitos, Jonna, kauniista kevään/kesän tuulahduksesta; ihana, raikas kortti! Itseltä kun on askartelu jäänyt viime aikoina sivummalle, posti oli ihan täydellinen yllätys.

Hmm, ja jotain postia on tullut ihan tilattunakin…:

Pikkuisen innostuin päivänä muutamana, kun mieli oli maassa ja tarvitsin vähän henkistä potkua. Mutta on ne ihania! (Ja ilmeinen syy siihen, miksi se askartelu on jäänyt syrjemmälle.)

Hyvää juhlaviikonloppua, keille nyt juhlia kohdalle sattuu. Ja mukavaa kesänalkua muutenkin!

Bambujakku

Jotain valmistakin, joskus :). Tällaisen jakun virkkasin mustasta Novita Bambusta:

Yksinkertainen virkkuumalli löytyy Novitan sivuilta, täältä. Olinkin säästellyt bambulankaani jo pitkään, mutta kun Novita tänä keväänä toi valikoimiinsa uuden bambulangan, tosin hieman aiemmasta eroavalla koostumuksella, maltoin ottaa vanhan varastoni käyttöön.

Jos sattuu yo-viikonlopusta tulemaan viileä, tämä jakku lämmittää sopivasti tunikamekon päällä.

Tämä kevät nostaa mieleen kaipuun pistellä jotain värikästä ja ”kukkeaa”, joten kaivoin vanhoista varastoistani jo vuosia sitten kesken jääneen pistelyaloituksen, Janlynnin kissat:

Työ tyssäsi silloin kauan sitten alkutekijöihinsä, kun aloitin pistelyn pakkauksessa olleelle aidalle, enkä sitten pitänyt kankaasta yhtään. Mutta mallista tykkään, joten eiköhän tämä pikkuhiljaa etene, tämäkin.

Kuvaanpa vielä pari kevään aikana lukemaani kirjaa, ennen kuin palautan ne tänään kirjastoon:

Eveliina Talvitien Keitäs tyttö kahvia onkin puhuttu julkisuudessa jo moneen kertaan.  Erinomainen kirja se kyllä on. Nuo naisten ongelmat politiikan portaiden kiipeämisessä ovat kyllä aika ennalta-arvattavat, mutta haastatellut kertovat hauskasti, ja kirjan kautta heistä saa inhimillisen kuvan.

Haruki Murakamin Kafka rannalla alkoi kiinnostaa, kun luin siitä Lennun blogista. Tykkäsin kirjasta oikein kovasti. Se on kiinnostava sekoitus filosofiaa, fantasiaa ja ihan arjenkin juttuja. Tämän kirjailijan kirjoja täytyy kyllä löytää ja lukea lisää!

Leppoisaa äitienpäivän iltaa :)

Äitienpäivä on vierähtänyt – perinteisin menoin – kohti iltaa. Lienee paikallaan esitellä hieman lahjuksia.

Esikoinen oli huovuttanut toimintakeskuksessa tällaisen hentoisen hienouden:

On kyllä niin kaunis – ja ihanat värit! Onneksi juuri pyöritin useammankin satsin vaatteita pesukoneessa violetin värisiksi, joten huivi passaa hienosti niihin.

Tytär pisteli minulle lahjaksi tämän Little Stitcherin freebien, kun sitä oikein manguin:

Tyttö ei nimittäin tykkää näistä primitiivisistä malleista, toisin kuin minä. Erityisesti häntä ärsyttää edelleenkin se, ettei hahmoilla ole silmiä ja suuta. Mutta pistely on kaunis, ja mikä rakkaudentyö äidille :). Tyttö valitsi itse materiaalit. Kangas on 32ct Vintage Country Mochaa, langat Atalien ja Nina’s Threadsin käsinvärjättyjä sävyjä. Sovimme tytön kanssa, että viimeistelytyö on sitten minun hommiani. Tyttö saa vihdoin pistellä mitä tykkää: itselleen Fire Wingin Pilotia :).

Sain kaksi korttiakin:

Ja kauniin rungollisen ruusun:

– Jollaiset veimme tänä vuonna myös mummuille. Saapa nähdä, kuinka meillä menestyy, hallapihassa. Mummuilla menestyy kyllä, heillä kun on vihreät peukalot ja suojaisat lähiöpihat. Meillä täytynee vielä muistaa kuskata kukka aina yöksi sisään.

Ja, sokerina pohjalla, ihana Endymion on vihdoin valmis:

Mallihan on The Primitive Haren. Pistelin 32ct Vintage Country Mocha -kankaalle, ja vaihtelin aika tavalla värejä tuohon alkuperäismalliin nähden. Näihin samplereihin on mukava suunnitella itse omanlainen väritys.

Tekstin ja muutamat yksityiskohdat pistelin Nina’s Threadsin Dark Chocolat -sävyllä, talon Atalien Ebene-sävyllä. Taloon olen oikein erityisen tyytyväinen, varsinkin, kun jouduin aikoinaan jättämään ko. yksityiskohdan pois Macramélle tekemästäni Endymionin muunnelmasta, koska työlle ajateltu kangas oli liian pieni.

Nyt vain odotellaan, että saadaan työ kehyksiin ja seinälle!

Ja sitten Ihmemaan Liisan kimppuun! (On aloitettu jo: ihanalle, käsinvärjätylle vihreälle kimallekankaalle.)

Nyt meillä on Pistelijät-yhdistys!

Lauantaina saimme kuulla historian siipien havinaa, kun perustimme Ikaalisissa, Kauppilan matkailutilalla, Suomen ensimmäisen ristipistoyhdistyksen, Pistelijät. (Tulevaisuudessa saamme lisätä nimen perään lyhenteen ry, kunhan saamme virallisen hyväksynnän säännöillemme.)

Kehotan kaikkia innokkaita harrastajia tai muuten asiasta kiinnostuneita malttamaan hetkeksi mielensä. Tiedotamme kyllä jäseneksi tai kannatusjäseneksi liittymismahdollisuudesta heti, kun yhdistyksemme on edennyt niin pitkälle, että liittymisen käytännöllinen puoli onnistuu.

Lauantaina kokousteltiin kolme tuntia, mutta toki perjantai-illasta sunnuntain puoleen päivään kestäneenä pistelyviikonloppuna muutakin ehti tehdä:

Itse kun en tahdo muistaa merkkipäiviä, edes omiani, olin todella otettu, kun perjantainen nimipäiväni oli huomioitu. Nyt minullakin on onni omistaa Ritvan tekemä upea pistelyroskis, kun hän oli moisen söpöyden minulle tehnyt – ja ottanut vielä huomioon Martta Wendelinin kortteihin kohdistuvan keräilyharrastukseni. (Enpä ollut ennen edes nähnyt MW:n maalaamaa kukkakorttia. Ihan tämän vuodenajan, heräävän kevään, juttu!) Lämmin kiitos, ihana Ritva!

Katrilta sain niin ikään nimpparilahjaksi Cross Stitch Goldin numeron, jossa on komea kurkikuva:

Miten ihmeessä minulla ei tätä entuudestaan ollut? Kiitos, Katri! Taas semmoinen malli, joka olisi ihan välttämättä tehtävä…

Ja voi hyvänen aika sitä Pikeä! Tein joskus muinoin hänelle tilauksesta pari pientä virkkuutyötä, ja sain nyt niin runsaskätisen palkkion, että antaa kuvan puhua puolestaan:

Nuo kaikki, voi hyvänen aika – mulle tuli taas ylimääräinen joulu! Kiitos, ihana Pike!

Kun on saanut noin paljon lahjoja, ei ollut niin suurta tarvetta tehdä enää isoja ostoksia. Kirpparilta ostin pitkän pohdinnan ja punninnan jälkeen kelttimallikirjan. Ovat niin upeita nuo solmut, etten voinut/nähnyt mielekkääksi vastustaa kiusausta.

Pinocchio-malli ja pari lohikäärmeriipusta tuli vaihtokaupan tuloksena, ja kun Kirsi toi pyynnöstä Emmuli-kauppansa paikalle, ostin sieltä jo odotettuja herkullisen värisiä villakirjontalankoja:
Vaikka viikonloppuna menikin paljon aikaa haahuiluun, eli seuranpitoon mukavien pistelijöiden kanssa, kokoustamiseen, hyvästä ruuasta nauttimiseen ja toisten pistelyiden ynnä tarjollaolevien kauppa- ja kirpparitavaroiden ihailuun, Endymioninikin edistyi ihan lupaavaan vaiheeseen:

Tiedoksi siis Katrille ja Ressulle, että uskoisin tämän jo valmistuvan ilman isompia kitinöitä, vaikka ruskea- ja harmaavoittoinen onkin :).