Onpas pitkä aika, kun on viimeksi tullut blogia päivitettyä! Vuosi on ollut raskas, sydäntäsärkeväkin suorastaan, mutta palasia kokoillaan, ja matkaa jatketaan.
Adventtiaika ja joulun odotus tuo päivän paistetta risukasaankin – vaikka keli on mutainen, ja päivä kirjaimellisesti tuskin valkenee edes täällä Pirkanmaalla.
Ressun kanssa teimme taas goottiaiheisen adventtikalenterivaihdon. Ystävän valmistaman mieluisan paketin avaaminen joka adventtisunnuntai tekee sielulle hyvää: kiitos, ihana Ressu!
Ensimmäisen adventin pakettiin Ressu oli pistellyt ja ommellut komean riikinkukkorasian:
Korin sisään Ressu oli ommellut sulan kuvan, ja kansi on kekseliäästi kiinnitetty riikinkukonsulan näköisellä riipuksella. Havainnollistaakseni rasian kokoa kuvasin sen sukankudin sisällään:
Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, hyvin mahtuu Novitan Sukkalehti ja Anelma-Unelma-sukantekele korin sisään. Näin ne onkin huomattavasti somempi säilyttää olohuoneen pöydällä.
Adventtipaketissa riikinkukkorasian sisällä oli Ressun värjätyillä, tärkätyillä pitsipalloilla ja sinisillä pääkallohelmillä ehostama valosarja:
Tytär nappasi valosarjan seinäpeilinsä tunnelmanluojaksi, mistä ylläoleva kuva.
Minä neuloin Ressulle ensimmäiseen adventtipakettiin (eripari)pääkallosukat, jotka olivatkin Ressun toivelahja. Neulominen sujui mukavasti syksyllä, kun viruin pari viikkoa sairaalan sydänosastolla. – Pakettiin laitoin höysteeksi pari sukkien väreihin sopivaa pääkallo-/lintukorttia:
Toisen adventtisunnuntain lahjapakettiin Ressu oli ommellut ihanaakin ihanamman lepakon:
Tytär yritti napata tämänkin, mutta enpäs antanutkaan: tämähän on nyt minun lemmikki!
Lepakon kanssa samassa paketissa oli pistelty kallopariskunta (selvästikin isäntä ja minä), jotka Ressu oli keksinyt kiinnittää kivasti kauniisiin kynttiläalustoihin. Ja langasta kiedottu söpö (kai sitä saa niin kutsua?) pikkupiru. Voi olla, että jonkun huumorintaju on nyt koetuksella, mutta koska uskon, että Jumalalla huumorintajua piisaa, minä aion ripustaa hänet joulukuuseen:
Ressu löysi minun tekemästäni toisen adventin paketista naulakon, käsipyyhkeen ja rannekorun. Naulakon päällystin servetillä decoupage-tekniikkaa käyttäen. Naulakon kehykseen pistelin Etsystä löytämäni, joulunalusaikaan sopivan mallin ”Don’t Panic and Carry a Towel”. Kyseinen elämänohje on Linnunradan käsikirjasta liftareille, jonka muistin Ressun lempikirjasarjaksi. Kuten huomannet, pistellyssä kuvassa on liftarin peukku ja luku 42, jonka merkityksen mainittujen kirjojen ystävä kyllä tuntee.
Koska naulakon viisaus kehotti kantamaan pyyhettä, piti mukaan luonnollisesti pakata myös sellainen. Käsipyyhkeen pistelyaiheena on Tardis ja Dalekien (”Exterminate!”) jahtaama Doctor Who (- kun saimme taannoin Ressun jäämään myös Doctor Who -koukkuun.) Lisäksi laitoin pakettiin väriin sopivan rannekorun, jossa on, kallohelmen lisäksi, minua suuresti kiehtovia ”paha silmä” -helmiä. Muuten: niitä uskaltaa ei-taikauskoinen hyvinkin käyttää 😉 .
Laitetaankos vähän perinteisempää joulukäsityökuvaa myös, sellaisesta enemmän tykkäävien iloksi?
Pistelin nuorimmalle pojalle nimikkojoulusukan Donna Koolerin punaisen joulusukkakirjan mallilla. Pistelyyn käytin 32 ct hunajanväristä pellavaa. Sukan suuta somistin nauhoilla ja nyöreillä. Kollaasin pikkukuvasta näet myös, millaisen taustan sukkaan ompelin:
Outi Pinsiöstä 
Apua, voiko tämmöistä taitavuutta ollakkaan. Ihania pääkallotöitä ja apua tuota joulusukkaa.
Onpas taas ihan uusia ihania viimeistelyideoita! Sukka on hieno sekä neultotut että pistellyt!