Eilen sain vihdoin viimeisteltyä neulatyynyn, jonka tarvikepaketti jaettiin osallistujille Emmulin ristipistoviikonlopussa pari viikkoa sitten:
Mietin kuumeisesti, miten tämän nyt personioisi. Laitoin sitten pistelyn ja viimeistelykankaan saumakohtaan polvekenauhan (Nina’s Threads), ja ompelin kirjonnasta yli jääneellä langalla tyynyyn reunuspistot.
Tämäkin pieni kummallisuus on täällä blogin puolella jäänyt esittelemättä:
Tämähän on Cross Stitcherin kylkiäispakettina tulleesta pikkukitistä tehty avaimenperä. Veikeää, että tämä pisteltiin puulevylle. Puulle pistely tuntui kyllä oikein mukavalta, mutta päätteleminen oli tosi työlästä, kun puu ei taivu milliäkään, eli neulan pujottelu pistojen alle oli työn takana. Kaipa sekin olisi jotenkin sujunut, mutta kun olivat mokomat pätkineet kitin langat taas onnettoman lyhyiksi (n. 20 cm pätkiä), joten pääteltävää riitti…
Olen yrittänyt aikatauluttaa käsitöideni tekemistä jotenkin. Niinpä olen päättänyt omistaa viikonloput vaihtojen ja lahjojen tekemiseen, arkisin pistelen omiani. Viimeksi on työn alla ollut pitkästä aikaa HAED-freebie Foxglove Ball:
Kuva on otettu keskiviikkona, joten vähän olen jo tästäkin ehtinyt eteenpäin…
Kevät on saanut minut innostumaan taas värjäyksestä. Pesukoneessa on pyörinyt yksi jos toinenkin kauhtunut vanha vaate. Viimeksi tuli lilaa ja mustaa:
Mm. virkkaamani valkoinen pitsibolero, beige pitsiliivi ja pinkki huivi tuntuvat nyt ihan uusilta.
Kun tyttö leipoo, Patsku vartoilee vieressä, josko tulisi nuoltavaa. Parin tuorejuustorasian puhdistaminen alkaa näemmä unettaa:
Outi Pinsiöstä 
Kiva viimeistely tuossa Pariisin tuliaisessa. Ruusuavaimenperä on tosi kiva. Voi tuota Patskua – rankkaa on tiskaaminen.
Hienoja muuten tuli noista värjäyksistä!
Kaunis tuo Pariisin pikkutyyny. Ja hienoja värjäystuloksia olet saanut aikaan! Tuota pitäisikin kokeilla. Koneessako värjäät?
Koneellapa hyvinkin, tämmöiset yksiväriset – tai batiikkikin menee sillä. Käsinvärjäykseenkin olisi kyllä värejä varastossa vaikka kuinka, mutta kun vaativat kiinnitykseen keittämisen, niillä värjääminen onnistuu paremmin kesällä ulkoilmassa. (Ei oikein viitsi keittää keittiössä, kun ne väriaineet eivät ole ihan terveellisiä…)
Oi Patsku!! Anna herralle rapsu jos toinenkin, saa meidät niin hymyilemään.
Tyynystäsi tuli tosi nätti, ja – AH, nuo värjäykset….Tahtoo kans!
Terv: Possuseepra (maalatessa tuli kivoja valkoisia raitoja)
Patsku on itseasiassa (ikä)neito :D, mutta rapsutuksia saa kyllä.
Onpa jännä tuo puinen pistely”kangas”, en ole ennen törmännyt moiseen. Kaunis koristetyyny, ja kadehdittavasti sulla edistyy nuo isot työt!
Ihana tiskaaja teillä 🙂
meillä on hiukan toisenlainen tiskaaja..paljon valikoivampi mitä tiskaa 😉
Toi puupalalle pistely on sellainen minkä vois vaikka kokeillakin 😀
Ja mulla on yhä tuo matkamuistopistely aloittamattakin 🙂
Ja mulla ois nyt tuossa odottamassa kaksi isompaa työtä aloitusta..vielä arvon kumpaa sitä alkaisi tekemään…taidan kääntyä siihen kissamaisempaan ensin..valmistuu nopeammin kuin se lohikäärme 😀
Ja sitten olisi iso liuta noita pienempiä….hups 😀
Ihanasti viimeistelty Pariisin tuliainen! Mulla vieläkin homma tekemättä kun ei ole ollut muuten tarvetta kaivaa ompelukonetta esiin… Tosi kivoja väjäystuloksia!
Kauniisti personoitu neulatyyny ja ruusuavaimenperä on ihana!
Munkin pitäis kokeilla värjäämistä, näyttää niin kivalta 🙂
Justkohta nähdään taas 🙂
Ihana tuo Patsku! 🙂 Aivan kuin meidän koirat (ja varmaan monen muun). Kaunis-kaunis neulatyyny!
Kiva idea tikata neulatyynyn reunat-minulla on Pariisin tuliainen vielä aloittamatta,olen kyllä jo tuumannut tuota viimeistelyä ja ideakin siihen on jo löytynyt.
Puinen avaimenperä on hieno..
Hauskaa nimipäivää 3. toukokuuta johdosta Outi!! 🙂
Voi kiitos 🙂